Mikä on valmentajan vastuu?

Eilinen postaukseni ja tuo paljon puhututtanut fitnesskohu on pistänyt tällaisen pohdiskelijan aivonystyrät jylläämään ja jos jonkinmoisia ajatuksia on tullut mieleen. Kohu on saanut pohtimaan itse omia arvojaan ja syytä miksi on lähtenyt treenaamaan tavoitteellisesti ja miksi juuri tuota suosittua ”kohu” bikini fitnestä. Kaiken tämän pohdinnan jälkeen olen kyllä erittäin vahvasti sitä mieltä, että laji on vaikuttanut tähän asti juuri siltä mun jutulta, joten totta hitossa teen sitä ja hyvin teenkin! Jo nyt olen saanut lajilta ja omalta valmentajaltani niin paljon. Olen oppinut hirveästi itsestäni tämän matkan varrella. Tämä on ollut aivan loistava matka yhdessä health coach koulutuksen kanssa ja mikä parasta voin paremmin kuin koskaan. Olen koko pienen ikäni harrastanut kilpaurheilua. Kilpailu on siis mulla veressä. Janoan sitä ja siitä saan hyvää fiilistä. Se sopii mulle. Ja siksi sitä teenkin. Kaikille se ei sovi, joten kaikkien ei sitä kannata tehdäkään. Olen tottunut siihen, että joku kertoo mulle mitä mun pitää tehdä ja mä vaan teen niin. Luotan täysin valmentajaani. Tiedän, että valmentaja ei ole mikään jumala, mutta luotan myös siihen, että jos jotain menee vikaan, valmentajalla on pokkaa se kertoa ja muuttaa suunnitelmaa. Tämä onkin asia mikä mun mielestä pitäisi nostaa otsikkoihin.. Ei laji vaan se miten sitä valmennetaan!! Enkä puhu vain fitneksestä vaan puhun yleisesti urheilulajeista. 

Olen taustaltani joukkuevoimistelija ja toimin joukkuevoimisteluvalmentajana kahdeksan vuotta. Nämä kaikki ajatukset mitä nyt kirjoitan on siis peilaten tuohon valmennus aikaani, mutta myös nykyiseen työhöni health coachina.  

10665720_670060809756888_8299802596859135506_n

Hyvinvointi kiinnostaa tällä hetkellä todella paljon ihmisiä ja yhä useammat hakeutuvat ammattilaisen pakeille kysymään neuvoja. Liikunta- ja hyvinvointiala on todella villiä tällä hetkellä ja alalla voi toimia lähes kuka tahansa. Kuka vaan voi kutsua itseään personal traineriksi, vaikka siihen ei olisi minkäänlaista koulutusta. Tämän lisäksi myös kaikilla ammattilaisilla on omat motiivinsa minkä vuoksi he tekevät työtänsä.

Valmentajia on siis moneen lähtöön. On niitä, jotka vaan tekevät valmentamista, koska se on hauskaa, mutta heillä ei oo mitään tavoitteita. Kunhan tässä nyt vaan tehdään ja pidetään samalla hauskaa. Mutta on myös sellaisia valmentajia, joille valmennus on elämäntapa ja he elävät ja hengittävät joka solullaan sitä. He eivät hae sillä voittoa. Se on niin sanottua ”rakkaudesta lajiin” valmennusta. Valmentaja on kiinnostunut valmennettavan muustakin elämästä ja siitä, että valmennettava voi hyvin. Valmentaja haluaa olla hyvä siinä mitä tekee ja menestyä, mutta ennen kaikkea valmentaja haluaa valmennettavalleen onnistumisen kokemuksia. Mutta on sitten myös sellaisia valmentajia, joille voitto on kaikki kaikessa. Valmennettava on valmentajan elävä taidonnäyte siitä kuinka taitava valmentaja on. Tällainen valmentaja vain kehuu valmennettaviaan, koska kehu on silloin kehua omaa työtä kohtaan. Tällainen valmentaja pitää valmennattavista, jotka pärjäävät, mutta ei ole kauhean kiinnostunut tai kannustava valmennettaville, jotka eivät ole lajinsa huippuja.

Valmentajia on siis monenmoisia. Kaikilla on omat syyt sille, miksi tekee ja miten tekee. Kun valitset valmentajaa, miksi et selvittäisi ensi töiksesi syytä, miksi valmentaja on ammatissaan?

Tässä kohtaa mulle tulee vain mieleen, että millainen vastuu valmentajalla sitten on siinä, jos hänen ohjeita noudattamalla valmennettavan terveys vaarantuu. Toki valmentaja ei tee päätöksiä valmennettavan puolesta, mutta vastuu siitä, mitä valmennettavalle ohjeistaa, on mun mielestä valmentajalla. Tässä siis aihetta keskustelulle, kun kyseessä on nyt paljon puhuttu fitnesskunto. Kenellä on vastuu siitä, jos kilpailija näännyttää itsensä sairaalloiseksi? Mikä on valmentajan vastuu? Kenellä on vastuu siitä, että nouseeko kilpailija lavalle sellaisessa kunnossa? Laji ei sitä vaadi. Lajissa haetaan urheilullisen naisellista vartaloa. Tässä suora lainaus IFBB Finland sivuilta bikini fitneksen säännöt: ”Kilpailu on tarkoitettu itseään kunnossa pitäville naisille, joilla on terveelliset elämäntavat. Kilpailijoilla ei saa olla lihaserottuvuutta, mutta kehon pitää olla urheilullisen ja terveen näköinen. Ylä- ja alakehon pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden ja arvostelussa otetaan huomioon myös kasvot ja hiukset.” Tämä on siis lajin vaatimus. Se missä kunnossa osa kilpailijoista lavalle nousee on kuitenkin jokaisen kilpailijan ja valmentajan asia. Kokemuksesta voin sanoa, että pääosin lavalla näkyy kauniin lihaksikkaita naisia. 

Kuva: bodylehti.fi kuvassa: Nordic Pro top 6
Kuva: bodylehti.fi kuvassa: Nordic Pro top 6

Kun tehdään ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kanssa töitä, mun mielestä ei ole samantekevää kuka tai ketkä työtä tekevät. Olisi erittäin tärkeää, että myös tästä asiasta puhuttaisiin, jos se nostaisi kynnystä sille, että ei ihan kuka tahansa lähtisi ohjeistamaan ihmisiä hepposin perustein heidän ruokavalioissaan tai treenamisessa. Kaikki kun ei sovi kaikille. Tietoa ei voi oppia pelkästään kirjoista, ja tietoa pitää osata myös soveltaa. 

Olen aina ollut sitä mieltä, että kysyvä ei tieltä eksy. Viisautta on myöntää, jos ei osaa. Viisautta on kysyä neuvoa silloin kun ei omat tiedot riitä. Viisautta on olla nöyrä elämän ja oman hyvinvoinnin edessä. 

Rakasta siis itseäsi!

★ Susanna

pssstt… Käyhän tykkäämässä facebookissa Tmi Susanna Mustajärvi ja saat uudet postaukset heti seinällesi! Näin säästät aikaa ja vaivaa! Ja hei instagramia unohtamatta, seuraathan mua jo siellä 😉 @susanna_mustajarvi Nähdään siis facebookissa ja instagramissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *