Miten kisadieetti vol 2 eroaa ensimmäisestä?

Takana olisi nyt kaksi viikkoa kisadieettiä ja edessä sellaiset 7+1. Mä olen aina ollut kisadieetin puolesta puhuja, koska mulla ei juurikaan ole ollut mitään ongelmia, ei silloinkaan, kun dieettiä jatkettiin Fitness Classicin jälkeen suoraan EM-kisoja varten. Kokemustahan mulla ei ole kuin viime kevään kilpailukaudesta, joten nyt on hyvä hetki hieman miettiä, että eroaako tämä toinen kisadieetti tähän mennessä jotenkin ensimmäisestä, ja jos eroaa niin miten.

Toivon todella, että tämä dieetti tulee olemaan yhtä kivuton kuin edeltäjänsäkin. Fyysisesti tämä onkin ollut. Paino tippuu hitaasti mutta varmasti. Kunto kiristyy. Vaihdoin siis valmentajaa loppu suoralla tuossa kuukausi takaperin, ja onneksi Mentulan ja Forsbergin valmennusfilosofia on todella samankaltainen kuin Annallakin on, joten vaihdos oli tavallaan melko kivuton ja helppo. Olen myös tuntenut oloni tiimissä heti alusta alkaen hyvin kotoisaksi. Ympärilläni on tällä hetkellä paljon toinen toistaan hienompia ihmisiä, ja en malta odottaa, että pääsen tutustumaan heihin paremminkin.

KH7A8139

 

Fyysisesti dieetti kulkee siis normaaliin tapaan. Päivät pyörii treenin ja töiden ympärillä. Ruokavaliohan menee samaa rataa kuin aikaisemminkin. Kisadieetillä määrät vain pienenee ja jotain juttuja jätetään pikku hiljaa pois. Mun kisadieetti toteutetaan maltilla ja terveys edellä. Toki viimeiset viikot ei koskaan ole mitään ”terveydenhuippuhetkiä”, mutta tällä hetkellä ainakin voin erittäin hyvin fyysisesti. Ensi viikon jälkeen onneksi saan siirtyä keskittymään täyspäiväisesti kilpailemiseen ja treenaamiseen, joten tilanne tulee helpottumaan huomattavasti.

Eli hienosti menee! Vai meneekö?

Psyykkinen puoli onkin sitten ihan oma lukunsa. Tää toinen dieetti on ollut ihan järkyttävää mielen taistelua jo heti alkuunsa. Pohdin tällä hetkellä todella paljon elämää. En ole missään nimessä parhaassa iskussa mielellisesti, sillä löydän itseni jatkuvasti vertailemasta itseäni muihin. Tää on ihan kamalaa. Ja aion tehdä sille mahdollisimman pian lopun. Ajattelin aloittaa tällä, että olen täysin rehellinen itselleni. Voin rehellisesti sanoa, että MÄ HITTO VERTAILEN ITSEÄNI MUIHIN JA NÄÄN ITSESSÄNI PALJON PUUTTEITA! Olen löytänyt itseni monesti katselemasta kuvia, ne eivät ole edes kilpasiskojeni kuvia, vain satunnaisten treenattujen naisten kuvia, ja tunnen alemmuuden tunnetta ja kateutta. Hitto soikoon!

KH7A8108

Onko tämä normaalia? Riippuu mistä kontekstista sitä tarkkailee. Jos miettii fitness urheilijoita yleisesti niin tämä on varmasti ihan normaalia. Mutta ei, tämä ei ole normaalia niinku normaalissa elämässä! Kuka tahansa voisi tehdä mitä tahansa, että saisi terveen, treenatun ja hyväkuntoisen kropan. Mulla on juuri sellainen. Miksi sitten en näe sitä, kuten muut näkevät?

Tämän enempää en aiheesta halua tällä erää kirjoittaa, sillä olen asian kanssa vielä kesken. Tämän asian poistamiseen ja muuttamiseen aion käyttää kuitenkin nyt niin monta tuntia aikaa kuin se vaatii kunnes se on poistunut mun mielestä. Inhoan tällaisia tunteita, ja tiedän, että tämä ongelma on täysin mun pään sisällä. Toisaalta helpottavaa tietää, että tämä on asia, johon ei voi kun itse vaikuttaa!

Onko kellään lukijoista samanlaisia ongelmia?

 

4 vastausta artikkeliin “Miten kisadieetti vol 2 eroaa ensimmäisestä?”

  1. Itsekin olen nyt ”huvin vuoksi” kiristelydieetillä niin tosi kiva kuulla sun fiiliksistä 🙂

    Sellainen täytyy muuten sanoa, että sulla on ihan hirveän hyvä luusto ja fysiikka. Oot noissa Bodyn kuvissa kireä ja niin kaunis! Olet varmasti kaunis aina ylipainoisenakin ja räkäkännireissun jälkeen, mutta sulle fitness oikeasti sopii. Mä uskon, että kun terveellä ja kunnianhimoisella asenteella jatkat, niin sulla on pitkä ja upea ura vielä edessä! Mä jään seuraamaan sun uran kehitystä 🙂 Tsemppiä dieetille tosi paljon! <3

  2. Täysin samaa mieltä kuin Laura. Pidä kuitenkin itsestäsi huolta! Jos päänuppi alkaa oireilemaan niin siihen on tosiaankin välittömästi herättävä, puututtava ja aloitettava pohtia miten sillä saralla oikeasti menee ja miten pitää mielestä huolta. Fitness on rankka kilpailumuoto ja jo ihan hormoonitoiminnan muutokset (jotka kisadieetillä välttämättömät) tekevät tepposia myös mieleen. Hanki hyvää valmennusta myös sinne puolelle. Tärkeintä on, että olet havahtunut asiaan, koska vain silloin voit asialle jotain tehdä. Tsemppiä loppurutistukseen!

  3. Voi kiitos miljoonasti Laura kannustavista sanoista. Tällaiset kommentit innostaa aina jatkamaan. Vaikka toki tiedän, että teen tällä hetkellä juuri sitä mikä tuntuu parhaimmalta. Olen löytänyt oman lajini, joka on tarpeeksi haastava, mutta myös antaa paljon. Kuitenkaan liian usein ei saa kannustavia sanoja, joten kiitos niistä.
    Toivottavasti saat motivaatiota kuvistani ja kirjoituksista! Laita kommenttia aina välillä ja kerro miten dieetti on mennyt. Tsemppiä kiristelyihin!

  4. Oon samaa mieltä, ja sen vuoksi mulla on maan paras mind coach apunani, Harri Gustafsberg. Mielen valmentaminen on yksi tärkeimmistä asioista kilpaurheilussa, mutta Suomessa sitä käytetään vielä aivan liian vähän.
    Puhut asiaa. Tästä on hyvä jatkaa, koska asiat itse tiedostaa. Juurikin valmennuksen avulla olen oppinut olemaan avoin ja rehellinen itselleni ja muille. Se, että en ole täydellinen ja kaikki ei mee ihan putkeen aina, ei tee musta yhtään huonompaa kilpailijaa. Tämän ymmärtäminen on helpottanut huomattavasti elämää. Ja varsinkin, kun itse valmennan mentaalipuolta, on aina ollut todella vaikea puhua omista haasteista.
    Onneksi se aika on ohi, ja nyt osaan olla aito ja rehellinen.
    Kiitos paljon kommentista ja tsempeistä! Ihanaa viikon jatkoa myös sinne sinulle Jaana!

Vastaa