Kun joku koskettaa sinua, miltä kosketus tuntuu? Voiko tuntematon tulla koskettamaan? Miltä kosketuksen puute voisi tuntua? Oletko kokenut sellaista?
Milloin viimeksi sait nauttia kosketuksesta, joka ei vaatinut sinulta mitään? Milloin viimeksi olet silittänyt toista niin, että olet voinut aistia hänen lämmön ja ainutlaatuisuuden ihosi kautta?
Oletteko kanssani samaa mieltä siitä, että sen lisäksi, että olemme täällä Suomessa pidättyväisi sanojemme, kehujen ja niiden vastaanottamisen suhteen, olemme myös fyysisesti hieman varauksellisia? Meidän oma alue/reviiri on niin laaja, että jos siihen joku sattuu astumaan liian lähelle peruutamme pari askelta taakse päin.
Meidän kulttuurissa fyysinen kosketus ja kontakti niin tuttavien kuin vieraidenkin ihmisten kanssa on hyvin varauksellista. Olemme hyvinkin tarkkoja siitä, kenellä on oikeus meihin koskea. Suomalainen tarvitsee ympärilleen tilaa tunteakseen itsensä ja olonsa turvalliseksi. Nuoria katsellessa on ihanaa huomata, kuinka nuoret esimerkiksi halaavat toisiaan näkiessään tai hyvästellessään toisensa. Tämä tapa on monille tuttua, mutta on myös paljon ihmisiä, jotka jäävät täysin ilman kosketusta. Kosketuksen merkitystä ei voi kuitenkaan koskaan korostaa liikaa. Tiedätkö sinä, että miksi?
Kuvitellaan tilanne esimerkiksi kampaajalla käynti. Mikä siellä on parasta? Hiusten pesun yhteydessä saatu päähieronta. Eikö vain? Mikä kampaajalla saadusta päähieronnasta tekee niin nautinnollisen? Hieronta ei vaadi mitään, valita tai odota mitään vastapalvelusta. Aikaisemman lastensuojelutyön kautta olen päässyt oppimaan kosketuksen merkityksen todellisen luonteen. Kun vastasyntynyt vauva saa kosketusta vanhemmiltaan tai keneltä tahansa ihmiseltä, on vauvan kehitys nopeampaa, kuin kosketusta vaille jääneen vauvan. Vauvalle kosketus on elinehto, niin myös kaikille meille ihmisille. Voiko kosketuksen merkitystä siis korostaa liikaa? Mielestäni ei voi.
Aikuisten kosketusmaailma voi jäädä helposti pelkäksi hyvänyön suukoksi, tai läheisen sukulaisen pikaiseksi ja jäykäksi halaukseksi. Koskettamisen jalo taito opitaan jo pienenä. Miten minua on kosketettu, kun olen ollut pieni? Sainko syliä varauksetta? Oliko vanhempieni syli avoinna? Vai olivatko vanhempani kiireisiä ja etäisiä, jolloin heidän syli jäi myös kaukaiseksi? Miten tähän voisimme nykyhetkessä vaikuttaa?
Mielestäni asiaan ei voi vaikuttaa muuta kuin harjoittelemalla. Pienin askelin kohti kosketusta. Kosketus ja toisen halaaminen on niin arvokasta, että se tulee tehdä kosketuksen vastaanottajan ehdoilla. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi hellällä käsikosketuksella toisen olkapäätä vasten tai vain esimerkiksi silmiin katsomisella ja kättelemisellä.
Nyt kun tiedämme mikä voimakas vaikutus kosketuksella on. Haluan teidän pohtivan vielä kolikon toista puolta eli sitä, miten pahimmillaan vääränlainen kosketus voi myös satuttaa. Mielestäni myös tämän asian ymmärtäminen on todella tärkeää.
Kunnioitetaan siis kosketusta, ja vaalitaan sen positiivista vaikutusta.
Muistetaan koskettaa, kunnioittaa ja välittää toisistamme!
Miten kosketus vaikuttaa sinuun? Miten voisimme tuoda kosketusta enemmän arkeemme?