Hormonit heittelee – miten raskaus on muuttanut minua ihmisenä?

Raskaus on ollut siitä erikoista aikaa, että oman pään sisäinen maailma on heitellyt laidasta laitaan. Välillä olen saattanut reagoida asioihin hyvin erikoisellakin tavalla. Ajoittain en ole itsekään pysynyt perillä siitä, mitä mieltä milloinkin olen. Mieli on saattanut ailahdella melkoisesti. Kenties hormonit tämän aiheuttavat?

Tämä kaikki kuuluu raskauteen – näin minulle on vakuuteltu. Toivon todella, että näin on. Vai olenko sittenkin vain muuttunut ihmisenä ailahtelevaksi ja kummalliseksi? Raskausaika on myös tehnyt sen, että olen ollut hyvin herkkä ympäristölle. Aina ei näe sitä toisen näkökulmaa, vaikka kuinka yrittäisi. Saatan tulkita asioita väärin. Toisaalta taas sitä on tullut käperryttyä yhä syvemmälle itseensä. On alkanut suojelemaan itseään negatiivisilta asioilta. 

Olenko muuttunut ihmisenä ailahtelevaksi ja kummalliseksi?

Yleensä toisen näkökulman näkee vasta sitten kun tilanne on ohi. Jälkiviisaus on tässäkin hyvin yleistä. Ainakin omalla kohdallani on näin. Me usein eletään siinä oman elämän kuplassa, joten meitä kiinnostaa oman elämänvaiheen asiat muita asioita enemmän. Tämä raskaus on konkretisoinut tämän seikan hyvin selkeästi. Hyvä esimerkki on se, että olen miettinyt kateutta ja siihen liittyviä asioita. Ja vasta jälkeen päin saattanut ymmärtää, ettei kyseessä olekaan välttämättä kateus, vaan elämäntilanteet ovat vain hyvin erilaiset. Ja tämän vuoksi olen tulkinnut toisen signaalit väärin. 

Me usein eletään siinä oman elämän kuplassa, joten meitä kiinnostaa oman elämänvaiheen asiat muita enemmän.

Viime perjantaina vauva.fi bloggaajien tapaamisessa havahduin myös omien kokemusteni kautta siihen, että nyt raskaana olen enemmän ollut kiinnostunut tähän hetkeen ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Menneet asiat eivät niinkään herätä enää kiinnostusta. Huomaan hyvin esimerkiksi tätä blogia kirjoittaessa, että on todella vaikeaa saada jälkikäteen jostain aikaisemmasta raskauden vaiheesta mitään hyvää tekstiä aikaiseksi. Se ei vain jostain syystä kiinnosta enää niin paljoa, että pystyisin siitä kirjoittamaan. Toivottavasti tämä on väliaikaista. 

Erityisesti raskaana on ollut vaikea kiinnostua elämänvaiheista, jotka ovat mennyttä omassa elämässä.

Tämän ilmiön ymmärrettyäni voin paremmin ymmärtää myös muita. Ei kannata siis loukkaantua, jos oma elämäntilanne ei aina kiinnosta ympärillä olevia. Se on ihan normaalia. Meitä lopulta kiinnostaa ne asiat, joiden parissa meidän elämä pyörii. Emme voi vaatia muilta täyttä kiinnostusta meidän asioista, jos elämä on hyvin erilaisessa vaiheessa. Lopulta meidän jutut kiinnostavat vain heitä kenellä on sama elämäntilanne menossa. 

Koskaan ei pitäisi asettaa itseään muiden yläpuolelle!

Tärkein oppi raskausajasta on ollut se, että koskaan ei pitäisi asettaa itseään muiden yläpuolelle. Aina kaikkeen on niin paljon erilaisia näkökulmia. Aina voi ymmärtää toista, jos vain tarpeeksi niin haluaa. Ehkä vielä palaudun omaksi itsekseni, kun nämä höyryt päässäni laskeutuvat. Uskon myös siihen, että äidiksi tuleminen on prosessi, joka vaatii nämä kaikki pohdinnat. Tämä blogi on minulle väylä puhua asioista yleisellä tasolla, vaikka osittain nämä aina jotenkin koskettaa myös minun omaa elämää. Jostainhan nämä ajatukset kumpuavat! 

Tänään viimeisessä synnytysvalmennuksessa kätilö muistutti, että nyt on hetki, jolloin on hyvin tärkeää pysähtyä pohtimaan vain omaa oloa. On tärkeää, ettei kuormita itseään stressillä. Nyt voi valita ja tehdä vain niitä asioita, jotka tuntuvat mukavilta. Tällä hetkellä tärkeintä on saada oksitosiinia omaan kehoon. 

Näillä ohjeilla siis seuraaviin tuleviin viikkoihin.

Huomenna raskaus onkin täysiaikainen, joten vauva saa tulla heti kun on vain siihen valmis.

Me olemme valmiita!

by Susanna (rv 37)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Kateus ja katkeruus – Pystytkö sinä olemaan onnellinen toisen puolesta?

Elämä lapsen syntymän jälkeen on rankkaa – halusimme tai emme!

Lapsilisät säästöön? – hyvä tapa kerryttää lapselle pesämuna aikuisuuteen

Instagramissa on menossa ARVONTA. Käyhän osallistumassa!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

🐾ARVONTA!!🐾 .. .. 🐰J o s e p h B u n n y 🐰 Yhteistyössä @raskauskeiju.fi kanssa arvon yhdelle onnekkaalle Joseph pupuvalaisimen 😘 .. .. Tämä ihana Joseph valaisin sulostuttaa jo monissa lastenhuoneissa ✨ Valaisin on kätevä siirtää ja pupun saa istumaan sängyn, yöpöydän tai hyllyn reunalle. Joseph antaa kauniin hehkuvan valon ympärilleen. ✨ Tämän suloisempaa ei vaan voi enää olla! 🐰✨ Joseph on loistava lahja ystävälle tai itselle. ✨ Tsemppiä kaikille arvontaan! 💕Alla ohjeet osallistumiseen: . . 1. Seuraa @raskauskeiju.fi sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuvat tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . . Arvonta päättyy maanantaina 3.6 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . #arvonta #yhteistyössä #raskauskeiju #josephbunnylamp #josephbunny #joseph #pupuvalo #kidsroominspo #nightlight #yövalo #sisustus #lapselle #decor 💕

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Pelot, osa 2: Elämä lapsen syntymän jälkeen on rankkaa – halusimme sitä tai emme!

Äitiyteen liittyy paljon pelkoja. Kysyin peloista Instagramissa seuraajiltani, ja nyt jaan niihin omia ajatuksiani täällä blogissa. Tänään käsittelen pelkoa, joka liittyy enemmän ensisynnyttäjiin. Lapsen syntymän tuoma elämänmuutos nähdään isona ja rankkana – halusimme sitä tai emme! 

Ensisynnyttäjillä on yksi pelko ylitse muiden, ja se on itsensä menettäminen. Äitiyttä kun markkinoidaan melko negatiivisesti arkisessa puheessa. ”Odota vain kun lapsi syntyy..” on tuttu lause ensisynnyttäjälle. Lapsen syntymällä hiukan jopa peloitellaan ja siitä puhutaan isona elämänmuutoksena. Muutoksen suuruutta ei voi edes kuvitella ennen kuin vauva syntyy. Muutokset rinnastetaan siihen, ettei enää ole aikaa itselle. Lapsen jälkeen elämä pyörii lapsen ympärillä. Samalla on peloteltu univelalla ja totaalisella väsymyksellä. ”Nukkua kannattaa vielä kun voit”. Asioita sanotaan puoliksi vitsillä, ja puoliksi tosissaan. 

”Odota vain kun lapsi syntyy..” on tuttu lause ensisynnyttäjille.

Lisäksi äitiys on markkinoitu huonosti myös taloudellisesti. Äidit kertovat taloudellisista haasteista. Tukiin liittyvä keskustelu on kiivasta. ”Nauti nyt vielä kun voit” on tuttu lausahdus. Mitä se kertoo meille ensisynnyttäjille?

Mitä, jos jollain vauva-arki ei olekaan rankkaa? Onko silloin tämä äiti päässyt jotenkin helpolla? Mitataanko äitiyttä sillä, kuka on kärsinyt eniten? Vai miksi äitiys ei saisi olla helppoa? Näistähän en itse tiedä vielä mitään. Pohdiskelen ja kummastelen vain. 

Mitataanko äitiyttä sillä, kuka on kärsinyt eniten?

Kirjoitan aiheesta, koska haluan tuoda näkyväksi sen, miltä tämä maailma näyttää meille, joilla ei siitä vielä ole mitään hajua. Elämänmuutos on varmasti suuri. Mutta onko sen pakko olla aina niin rankkaa? Ensisynnyttäjiä pelotellaan ja vauva-arkea manataan taisteluksi, josta vain harva selviää hymyssä suin. Mutta onko se todella sitä? 

Ensisynnyttäjiä pelotellaan ja vauva-arkea manataan taisteluksi, josta vain harva selviää hymyssä suin.

Miltä äitiys näyttäytyy heille, jotka vasta harkitsevat perheen perustamista? Jos äitiydestä puhutaan negatiivisesti, on hyvä ymmärtää mikä vaikutus sillä oikeasti on. Mitä mahtaa pohtia itsenäinen nainen, joka on tehnyt kovasti töitä oman uransa eteen ja nauttii suuresti elämästään? Kannattaako tällaisen naisen edes harkita äitiyttä? Näin pikaisesti ajateltuna ei nuo argumentit äitiydestä ainakaan hirveän houkuttelevia ole. Ja pelko itsensä menettämisestä voi hyvinkin olla aiheellinen.

On ehkä parempi vain uskoa varoittelut ja nukkua varastoon – vielä kun voi!

Mitä voimme siis tehdä? Kannattaako meidän kuunnella varoitteluja? Onko siis järkevintä vain uskoa, että elämä tulee muuttumaan radikaalisti. Ja harvoin se kauhean mahtavaksi muuttuu. On ehkä parempi siis valmistautua väsymykseen, ja nukkua varastoon – vielä kun voi! Aivan kuin tämä olisi edes mahdollista. Pitäisikö jo odottaa tulevaa väsymystä? Koska sieltä se tulee – halusimme tai emme. 

Mikä neuvoksi? Haluan itse olla sinisilmäinen tässä asiassa niin kauan kunnes todellisuus minut musertaa. En halua luoda mieleeni kuvitelmia arjesta, joka on yhtä taistelua. En halua uskoa siihen. Onko tämä tyhmää? En tiedä. Mutta käytäntö sen sitten paljastaa.

Äitiys todella kaipaisi brändimuutoksen positiivisempaan suuntaan!

Entä voisiko tässäkin olla apua asenteella? Äitiys todella kaipaisi brändimuutoksen positiivisempaan suuntaan. Vedämmekö puoleemme asioita, joita haluamme nähdä ja mihin uskomme? Haluan uskoa, että rakennamme oman arkemme meidän itsemme näköiseksi. Välillä voi tulla unettomia öitä. Välillä on huonoja päiviä. Mutta lopulta hyviä päiviä on enemmän. Olisiko äitiys erinäköinen, jos puhuisimme enemmän hyvistä asioista äitiyden ympärillä? Haluan uskoa, että lapsi muuttaa elämää suuresti, mutta positiivisella tavalla. 

Ensisynnyttäjänä toivoisin enemmän keskustelua positiivisten elämänmuutosten ympärille. Jokainen äiti on joskus ollut ensisynnyttäjä.

Miltä äitiyden maailma näyttäytyi silloin sinulle?

Miten sinun elämäsi muuttui hyvällä tavalla lapsen syntymän jälkeen?

by Susanna (rv 37)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Pelot, osa 1: Raskauden tuomat muutokset vartalossa pelottavat!

Miten löydän tasapainon naiseuden ja äitiyden välille? – identiteettikriisi

6 vinkkiä, joiden avulla vauvaa voi auttaa nukkumaan – heti syntymästä alkaen!

Mitä muualla kirjoitetaan aiheesta: 

Voiko näin onnellinen ollakaan? 6 ihaninta asiaa, joita kukaan ei kertonut sinulle vauva-ajasta

6 vinkkiä, joiden avulla vauvaa voi auttaa nukkumaan – heti syntymästä alkaen!

Tiesitkö, että nukkuminen on opittu taito, jonka jokainen lapsi voi oppia? Ja mitä aikaisemmin aloittaa vauvan unitaitojen opettelun, sitä helpommalla pääsee? Minulla oli aikaisemmin ajatus, että jokaisella lapsella on sisäinen taito nukkua joko hyvin tai huonosti. Ajattelin, että tähän ei voi kauheasti vaikuttaa. Tämä ajatus kuitenkin kumoutui, kun päädyin valistamaan itseäni asian suhteen sertifioidun unikonsultin avulla. 

Meillä kaikilla on kotoa opittuja tapoja nukkumiseen liittyen. Osalla on jo lapsuudesta asti ollut tietynlaiset rutiinit, jotka toistuvat osittain myös aikuisuudessa. Osa saa lapsuudestaan lahjan nukkumisen hyviin taitoihin. Toisilla nukkuminen on hankalaa läpi koko elämän. Minusta oli mielenkiintoista kuulla ammattilaiselta, miten tähän asiaan voisin jo nyt raskaana alkaa valmistautumaan. Mikäs sen parempi perintö lapselle, kuin hyvät taidot nukkumiseen ja nukahtamiseen? 

Mielestäni oli erittäin tärkeää, että unikonsultti kenen kanssa asiasta keskustelen, on itse kokenut myös omalla kohdallaan lapsen, joka ei vain nuku. Ja nämä opit, mitä minä jaan nyt eteenpäin ovat unikonsultilta, joka todellakin tietää lapsien olevan hyvin erilaisia. Tärkeintä ainakin omalla kohdallani on se, että tiedän tekeväni oikeita asioita. Jos lapseni ei siltikään nukkuisi, tiedän tehneeni kaiken voitavan. Asiat voisivat olla siis huonomminkin. Voin silloin olla tyytyväinen itseeni ja se riittää minulle. 

Ensimmäisten viikkojen tärkein tehtävä on toisiinsa tutustuminen, äidin palautuminen ja ruokinnan opettelu.

Tähän uniasiaan on mielestäni hyvä perehtyä jo ennen lapsen syntymää. Lapsen synnyttyä ensimmäisten viikkojen tärkein tehtävä on toisiinsa tutustuminen, sylittely, äidin palautuminen ja ruokinnan opettelu. Näiden viikkojen aikana unen opetteluun ei vielä ole oleellista kiinnittää huomiota. 

Nukkumaan opettelu on hyvä tiedostaa jo ennen lapsen syntymää, sillä uusien tapojen opettelu on helpompaa tehdä alusta alkaen!

On kuitenkin paljon helpompi opetella ja sisäistää tiettyjä tapoja heti alusta alkaen. Vanhojen tapojen muuttaminen on aina hankalampaa. Sen vuoksi tämä nukkumaan opettelu on hyvä tiedostaa jo ennen lapsen syntymää. Lisäksi raskaana ollessa on varmasti paljon enemmän energiaa käytettävänä. Vauvan synnyttyä on niin paljon hektisempää, joten asioihin ei ole aikaa perehtyä kunnolla. Mitä aikaisemmin näihin asioihin siis alkaa perehtymään, sitä helpommalla tulee pääsemään! 

Keräsin sinua – ja myös itseäni – varten 6 vinkkiä ylös, joita voi opetella sekä sisäistää jo nyt ennen kuin lapsi syntyy. 

  1. Laita uniympäristö heti syntymästä alkaen kuntoon. Lapsen uniympäristöön ja sen pysyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Ympäristön pysyvyydellä tarkoitetaan sitä, että nukkuu lapsi missä tahansa, kuuluisi siihen aina tiettyjä elementtejä. Tuttu ympäristö lisää turvallisuuden tunnetta. On hyvä ottaa huomioon, että huone on riittävän viileä (noin 18-19 astetta) sekä riittävän pimeä. Sängyssä ei kannata olla lasta aktivoivia leluja, kuten mobilea. 
  2. Nukkuessaan lapsi ei luontaisesti viihdy hiljaisuudessa. Mistä oikein olemme oppineet, että nukkuvien vauvojen ympärillä hyssytellään? Kohdussa vauva on läpi vuorokauden tottunut ääniin (suoliston äänet, sydänäänet yms.) ja lapsen unelle on usein parempi, että ympäriltä kuuluu ääniä. Unta tukemaan voi siis käyttää esimerkiksi musiikkia tai mitä tahansa ääntä, joka muistuttaa kohdun kohinaa. Lapselle turvallisuutta luo, jos nukkumisympäristö muutenkin muistuttaa häntä kohdusta. Tähän voi avuksi käyttää kapalointia tai unipussia. Nämä auttavat myös siinä, ettei vauva herää omiin säpsähdyksiinsä niin helposti.
  3. Nukkumaanmeno- ja herätysaikoihin voi alkaa hakea rutiinia jo 6 viikon ikäiselle vauvalle. Lapsen hormonaalisesti säädelty uni-valverytmi luo niin sanotusti uni-ikkunat, joiden aikana nukahtaminen on huomattavasti helpompaa. Nukkumaanmeno kannattaa siis ajoittaa lapsen iästä riippuen 19-20 välille, ja aamuherätys noin 6.30-7.30 välille. Näin vältetään ikävää yliväsymyksen kierrettä, joka vaikuttaa niin päivän kun yönkin uniin.
  4. Sänkyyn mennessä vauva on uninen, mutta edelleen hereillä. On tärkeää lempeästi opettaa vauvalle, ettei nukahtele minne sattuu. Turvallisen ja toistuvan iltarutiinin (syöttö, iltapesu, lorut yms.) sekä tutun uniympäristön avulla vauvaa autetaan valmistautumaan tulevaan yöhön. On hyvä opetella jo varhain, että turvallisuuteen kuuluu myös se, että molemmat vanhemmat voivat laittaa lapsen nukkumaan. Lapsi oppii näiden avulla siihen, että hänen on turvallista nukahtaa samoihin olosuhteisiin, josta hän myös seuraavan kerran herää. Kaikki lapset heräävät unisyklien välillä, mutta opittuaan nukkumaan ja nukahtamaan lapsesi osaa myös jatkaa unta syklistä toiseen.
  5. Pyri säännöllisyyteen päivisin. Päiväunet kehittyvät noin neljän kuukauden iässä, mutta rytmitystä ja nukkumista voi jo lempeästi harjoitella alusta alkaen. Olisi hyvä pikku hiljaa yhdessä lapsen kanssa löytää arkeen säännöllinen ja toistuva päivärytmi, joka rytmittää päivän tekemisiä, ruokahetkiä ja päiväunia. Näin tuetaan lapsen hormonaalisesti säädeltyä uni-valverytmiä, ja huolehditaan riittävästä ravinnosta ja unen määrästä päivän aikana.
  6. Johdonmukaisuus läpi vuorokauden on erittäin tärkeää – myös yöllä. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta palkitsee varmasti. Vaikka johdonmukaisuus saattaa joskus olla äärimmäisen vaikeaa, kannattaa muistaa kuitenkin pysyä lapsen kanssa sovituissa unisäännöissä myös yöllä! Yöheräämiset vähenevät, kun lapsi oppii, että samat säännöt pätevät niin yöllä kuin illallakin.

Itse ajattelin palata tähän listaan aina ajoittain.

Nyt ensiksi siis uniympäristö kuntoon. Muihin kohtiin palaan viimeistään, kun vauva on kuuden viikon ikäinen!

by Susanna (rv 37)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Vauvahankinnat ennen syntymää – hanki edes nämä!

Raskauden tuomat muutokset vartalossa pelottavat!

Lapsilisät säästöön? – hyvä tapa kerryttää lapselle pesämuna aikuisuuteen

 

Vauvahankinnat ennen syntymää – hanki ainakin nämä!

Kaupallinen yhteistyö Lekmer.fi kanssa.

Minulle on ollut erittäin suuri helpotus, että olen löytänyt verkkokaupan, josta olemme voineet hankkia kaiken mahdollisen vauvaa varten. Jo lähtökohtaisesti urakka tuntui mahdottomalta ja aivan liian isolta aloittaa. Tämä tuotti jopa ahdistusta. Mitä syntyvälle lapselle tarvitsisi hankkia etukäteen, ja mikä on oikeasti tarpeellista?

Lähdin liikkeelle vaunuista ja sen jälkeen tilasin kaukalon. Mutta mitä muuta lapselle olisi hyvä hankkia ennen syntymää? Inhoan tavaran paljoutta. En myöskään pidä shoppailusta, joten halusin selvittää mitkä ovat välttämättömät asiat hankkia.

”Lapsihan ei tarvitse juuri mitään. Riittää, että on vaippoja ja muutama vaihtovaate!” Näin monet ovat sanoneet, kun olen tuskastellut omaa saamattomuuttani vauvahankintojen suhteen. Nyt kun olen saanut tehtyä tuon selvittelyn ja tavaroiden vertailun, olen erittäin huojentunut. Onneksi tein tämän ennen lapsen syntymää, sillä siihen saa kyllä kulumaan aikaa. Suosittelen hankkimaan ainakin nämä seuraavat tarvikkeet ennen lapsen syntymää, jotta voit keskittyä sitten vauvaan heti syntymästä alkaen. 

Vaunujen ja turvakaukalon jälkeen lähdin kartoittamaan sänkyä ja hoitopöytää. Ajattelin, että nämä ovat nyt ainakin pakolliset, mitä tulisi olla valmiina. Eniten pohdin asiaa siltä kantilta, että millaiseen kotiin haluaisin lapsen tuoda sairaalasta. Entä mikä tekisi minulle sen fiiliksen, että synnytys on lähempänä ja olisin valmiina lapsen tuloon? Asioiden hankkiminen ja paikkojen järjestely on samalla myös tietynlaista psykologista valmistautumista tulevaan. 

Lapsi tarvitsee paikan, mihin nukahtaa turvallisesti

Sängyn kohdalla minulle oli tärkeää, että sängyn pohjan korkeutta saa säädettyä kahteen eri tasoon. Tämä siksi, jotta sänky olisi mahdollisimman pitkäikäinen. Ylintä tasoa voi käyttää noin 4-6 kuukauteen saakka. Kun lapsi oppii istumaan ja liikkumaan enemmän, on hyvä laskea sängyn pohjaa alemmas. Pitkäikäisyyden vuoksi tärkeää on myös se, että sänky on tehty kestävästä puusta. En millään haluaisi olla jatkuvasti ostamassa uutta sänkyä lapsen kasvaessa. 

Toinen tärkeä kriteeri oli se, että laidan saa laskettua alas, jotta sängyn ollessa meidän sängyn korkeudella, olisi vauva helposti siirrettävissä yöllä sängystä meidän sänkyyn. Päädyimme sängyssä valitsemaan Carena Dalarö pinnasängyn. Sänky on valmistettu Itämeren alueen koivusta, jonka hidas kasvuprosessi takaa hyvän kestävyyden ja pitkäikäisyyden. Sänky on maalattu Ruotsissa valmistetulla valkoisella maalilla eikä sisällä lainkaan terveydelle haitallisia aineita. 

Samalla hankin sänkyyn myös laadukkaan Carena Tranholmen -patjan. Lisäksi Lekmeriltä löytyi ihanat vuodevaatteet  ja Buddy & Hope -reunapehmuste.  

Sängyn lisäksi olen lukenut paljon unipesästä ja sen hyödyistä – mutta myös vaaroista. Vaikka vaarojakin on unipesä tuntuu näin etukäteen erittäin toimivalta idealta. Halusin sellaisen hankkia, jotta voimme tarvittaessa nukuttaa vauvaa sohvalla ja vaikka meidän omassa sängyssä. Päädyimme ruotsalaisen Buddy & Hope merkin suunnittelemaan Baby Nest in Grey -unipesään. Unipesää käyttäessä olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että unipesää tulee käyttää vain, kun vanhempi on hereillä ja pystyy vahtimaan pesässä nukkuvaa vauvaa. 

Unipesän lisäksi halusin jo valmiiksi valmistautua itkuhälyttimillä. Hälyttimet mahdollistavat vauvan nukuttamisen myös esimerkiksi parvekkeella. Päädyimme hankkimaan monipuolisen Philips Avent DECT -itkuhälyttimen. Ulkona liikkumiseen lisäksi hankimme myös Buddy & Hope merkin Spring Footmuff Grey -lämpöpussin kesän viileimpiä iltoja ja päiviä varten. Lämpöpussi on myös pitkäikäinen, sillä sen pystyy kiinnittämään myöhemmin käytettäviin rattaisiin

Hoitopöytä, joka on käytännöllinen ja vie vain vähän tilaa 

Nukkumisen lisäksi yksi tärkeä hankinta on hoitopöytä. Aluksi ajattelin, että tekisin hoitoalustan pyykinpesukoneen päälle. Päädyimme lopulta kuitenkin hankkimaan kuivurin, joten hoitoalustan paikka piti löytää muualta. Tämän vuoksi ainoaksi vaihtoehdoksi jäi seinään kiinnitettävä hoitopöytä. Lopulta tämä osoittautuikin ihan huikeaksi keksinnöksi, sillä hoitopöytään sisältyvien hyllyjen avulla saamme kätevästi piiloon kaikki lapsen hygieniatarvikkeet. Halusin myös, että hoitopöytä on lähellä vesipistettä, joten nyt kaikki on kätevästi samassa paikkaa. Hoitopöydäksi valikoitui Carena merkin Gålö -seinähoitopöytä. Tuote on valmistettu samoista raaka-aineista kuin sänkykin, ja on sen vuoksi erittäin kestäväksi luvattu. Pöytä tulee olemaan käytössä useasti päivässä, joten sen pitää kestää kulutusta. Tämä hoitopöytä on oikein tukeva ja jämäkkä. Ehkä parhaimpia keksintöjä ikinä? Tähän pöytään lisäksi tilasimme hoitoalustan Buddy & Hope merkiltä

Vielä odottelemme turvakaukalon saapumista ja sen jälkeen meillä onkin kaikki tarvittava ennen lapsen syntymää. 

Kevään kunniaksi sain myös jakoon 15% alennuskoodin SUSANNA15. Saat siis jo valmiiksi edullisista hinnoista alennusta lekmer.fi verkkokaupassa. Koodi on voimassa vain tänään 21.5, joten ole nopea! Alennuskoodin voit käyttää Buddy & Hope sekä Carena -tuotteille. Nyt kannattaa käydä tekemässä hankintoja extra edullisesti. 

Mitä mieltä sinä olet, mitkä ovat tärkeimpiä asioita hankkia ennen lapsen syntymää? 

by Susanna (rv 36)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Vaunuvalintani on Cybex Priam 2019

Saamattomuus on kiroukseni – vauvahankinnat yhä tekemättä!

Raskauden tuomat muutokset vartalossa pelottavat!

 

 

Pelot, osa 1: Raskauden tuomat muutokset vartalossa pelottavat!

Kyselin jokin aika sitten Instagramissa naisten erilaisista peloista äitiyttä kohtaan. Sain paljon vastauksia ja ajatuksia. Haluan erityisesti rohkaista naisia puhumaan peloistaan, sillä kukaan ei näyttäisi olevan pelkojen kanssa yksin. Sen vuoksi päätinkin kirjoittaa niistä nyt blogissa ja tehdä pelkoihin liittyen postaussarjan. En vain esittele tai kerro pelkoja, vaan tarkoituksenani on myös pohtia jonkinlainen ratkaisu jokaiseen pelkoon liittyen. Tervetuloa lukemaan postaussarjan ensimmäistä osaa!

Yksi isoimmista teemoista oli pelko omasta kehosta. Tätä pelkäävät erityisesti naiset, jotka eivät ole vielä perustamassa perhettä, mutta ovat sitä joskus pohtineet. Itsellänikin tämä on nuorempana käynyt useaan kertaan mielessä. Sopiva puoliso ja oma elämäntilanne on oltava kunnossa, jotta oman kehon ”uhraaminen” on mahdollista. Tarkoitan tällä sitä, että ihan kevyin perustein eivät omaa vartaloaan suojelevat naiset lähtisi perhettä perustamaan – ei oman vartalonsa vuoksi, mutta ei muutenkaan. Tähän omaan vartaloon liittyvään pelkoon sisältyy paljon kysymyksiä, joihin pelkoa kokeva ei osaa välttämättä löytää vastauksia. On vaikea ennustaa miten asiat menee, sillä jos ei ole ollut vielä koskaan raskaana, voivat pelot olla suhteellisen suuretkin. 

Sopiva puoliso ja oma elämäntilanne on oltava kunnossa, jotta oman kehon ”uhraaminen” on mahdollista.

Mitä omalle vartalolle tapahtuu raskauden aikana? Palaudunko siitä ikinä?

Mitä omalle vartalolle tapahtuu raskauden aikana? Miten palaudun siitä? Olenko enää koskaan entiseni? On päivänselvää, että oma vartalo kiinnostaa. Ja niin pitäisikin. On naiivia ajatella, että tämä aihe ei kävisi monen naisen mielessä. Nyt kun sitä ajattelee, niin totta kai se käy. Jos olet koko elämäsi pitänyt itsestäsi huolta, miksi et huolehtisi nytkin? Tämä pelko ei ole pinnallinen, vaikka se ehkä voi ensimmäiseksi siltä kuulostaa. Vaikka kuinka paljon haluaisi äidiksi, ja olisi sitä toivonut, ei se tarkoita sitä, ettei haluaisi säilyttää omaa vartaloaan. Onko äitiys automaattisesti oman itsensä kadottamista? Paljon puhutaan äitiyden tuomasta identiteettikriisistä. Äidiksi tuleva käy samanlaisia kasvukipuja läpi kuin murrosikäinen nuori. Ja sen vuoksi myös nämä kaikki pelot ovat hyvinkin inhimillisiä.

Pelko oman vartalon menettämisestä ei ole pinnallinen, vaikka se ehkä voi ensimmäiseksi silta kuulostaa.   

Oman vartalon hyväksyminen ja siitä pitäminen on yksi osa itsevarmuutta. Sillä ei ole väliä millainen vartalo on, kunhan sen omistajalla on hyvä olla vartalossaan. Kyse ei ole siis tiettyyn muottiin pyrkimistä, vaan oman hyvinvoinnin vaalimista! Pelkoon liittyy myös itselle asettamien paineiden sietäminen ja odottamattomien asioiden kohtaaminen. Koskaan emme voi tietää, mitä oikeasti raskauden aikana meidän kehossa tapahtuu. Jokaisella kun raskauden vaikutukset ovat niin erilaiset. Monet saattavat asettaa itselleen ja vartalolleen liian suuria vaatimuksia, joita on lopulta mahdoton toteuttaa. Tämä tuottaa pettymyksiä ja ahdistusta. Miksi minä en pysty pitämään omasta vartalostani huolta raskauden aikana? Olenko jotenkin huonompi? 

Asetamme itsellemme ja vartalollemme usein myös liian korkeita  vaatimuksia, joita on lopulta mahdoton toteuttaa.

Pelkoon liittyy myös hallinnan tunteen menettämistä. Yhtäkkiä kehossamme alkaa tapahtua rytinällä muutoksia, joita emme voi hallita. Miten tuohon voi asennoitua? Miten niistä selviää? Jokainen nainen voi varmasti allekirjoittaa, että oma vartalo mietityttää aina ajoittain. Miten siis päästä tästä pelosta eroon, ja uskaltaa antautua tulevalle raskaudelle ja sen tuomille muutoksille? 

  1. Pohdi omaa asennetta muutosta kohtaan. Itselläni oli alle 30 vuotiaana vahva usko siihen, että omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan loputtomasti omaan vartaloon. Vasta lähempänä kolmeakymmentä ymmärsin, että vartalo tulee muuttumaan vuosien saatossa – tekee mitä tahansa. Toki muutoksen laatuun voi aina vaikuttaa. Ikä tuo muutoksia. Ainoa totuus on, että mikään ei ole pysyvää. 
  2. Luota omiin kykyihisi löytää hyvinvointi muutoksen keskellä. Kuten kohdassa 1 totesin, elämme jatkuvassa muutoksessa – mikään ei ole pysyvää. Joten olemme jatkuvasti läpi elämämme oppineet muokkautumaan muutosten tuomiin asioihin. Löydämme kerta toisensa jälkeen uusia tai vanhoja hyviä tapoja pitää huolta hyvinvoinnista. Ihmiskeho pyrkii kohti tasapainoa voidakseen hyvin. Tärkeintä on luottaa itseensä ja kykyihinsä löytää jokaista elämäntilannetta tukevat hyvinvoinnin elementit. Kyllä sinä tiedät mikä on sinulle hyväksi!
  3. Ajatus ”ennen kaikki oli paremmin” kannattaa heittää roskakoriin, sillä se ei pidä paikkansa. Usein aika kuultaa muistot. Yleisin ongelmamme on jäädä haikailemaan menneeseen tai kuvittelemme jo paremmasta tulevasta. Tyytyväisyys tulisi löytää tässä ja nyt. Vain sillä on merkitystä elämässä. 
  4. Löydä hallinnan tunne keskellä muutosta. Hallinnan tunne omaan elämään on yksi hyvinvoinnin osatekijöistä. Sen vuoksi jokaisessa elämäntilanteessa olisi hyvä erotella asiat niihin, mihin voi vaikuttaa ja mihin taas ei. Myös raskaudesta löytyy varmasti asioita ja tehtäviä valintoja, joiden kautta voimme tyydyttää hallinnan tunteemme janoa. Itse olen tämän ratkaissut niin, että teen päivittäin terveyttä edistäviä valintoja. Tämän vuoksi voin käsi sydämellä itselleni todeta, että kaikki muutokset joita vartalossani tapahtuu, ovat täysin luonnollisia ja sellaisia, joihin en ole itse voinut vaikuttaa. Tämä ajatus pitää rauhallisena ja tyytyväisenä. 

Pelot ovat meidän mielikuvituksen ja menneiden kokemusten tuottamaa tunnetta. Sen varjoon ei kannata jäädä ja jättää sen vuoksi asioita tekemättä. Meissä jokaisessa on paljon potentiaalia voittaa omia pelkoja.

Usein me itse rakennamme häkin ympärille. Häkki pitää osata purkaa, jotta voi oikeasti kokea onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämässään. Minä haluan olla mukana näiden häkkien purkamisessa. Ole siis sinäkin.

Tuleeko sinulla mieleen vielä keinoja tai ajatuksia tämän pelon voittamiseksi? 

by Susanna (rv 36)

@susanna_mustajarvi

@meidancombo

Lue myös:

Pelkäsinkö fitnessurheilun vaikuttaneen lapsettomuuteen?

Miten löydän tasapainon naiseuden ja äitiyden välille? – identiteettikriisi

Raskausvatsaa saa katsoa, muttei koskea! – Miten reagoida rakentavasti ikäviin tilanteisiin?

 

 

Baby Shower juhlat – tulin yllätetyksi kaksi kertaa saman viikon aikana!

Huh! Olen vieläkin sanaton saamastani huomiosta, joten katsotaan miten saan omat tunteet ja ajatukset puettua sanoiksi. En olisi koskaan uskonut saavani yllätys Baby Showereita – ja vielä kahteen kertaan. Rakastan itse järjestää yllätyksiä ystävilleni, mutta en ole kuin muutaman kerran itse tullut yllätetyksi. Olen melko hyvä salapoliisi – tai näin ainakin olen itselleni uskotellut. 

Ensimmäinen yllätys tapahtui pari viikkoa sitten sunnuntaina. Olin mieheni kanssa moottoripyöräilemässä ja nauttimassa sunnuntaista. Olin jo tässä kohtaa ihan fiiliksissä, koska mielestäni on aina yhtä ihanaa tehdä kaksin juttuja ihan rauhassa. Kävimme ajelun lopussa mieheni isän luona ja sieltä sitten lähdimme ajelemaan kohti kotia. Saavuttuamme kotimme pihaan, mieheni kertoi käyvänsä vielä autotallissa ja vievänsä moottoripyörän sinne. Minä kerroin kiiruhtavani sisälle vessaan. 

Kun saavuin kotiin, minulle tuli tunne, että jokin ei ole nyt ennallaan. 

Kun saavuin kotiin, minulle tuli heti tunne, että nyt ei kaikki ole niinkuin ennen. Jotain on muuttunut. Joku on käynyt meidän kotona. Vessa sai odottaa, sillä halusin selvittää asian heti. Kuka ihmeessä on käynyt meidän kotona? Lähdin kävelemään kohti olohuonetta. Olohuoneessa odotti suuri yllätys. Siellä oli kaikki minun ihanat ystävät Turusta ja he huusivat yhteen ääneen ”yllätys”. Menin ihan shokkiin, koska tulin täysin yllätetyksi omassa kodissani. 

Meillä on todella tiivis ystäväporukka, joka koostuu mieheni lapsuudenystävistä ja heidän puolisoistaan. Olin ihan ällistynyt, ettei minulla ollut minkäänlaista fiilistä ennakkoon koko juhlista. Tähän porukkaan kun kuuluu reilu kymmenen naista. Kyllähän nyt jonkun olisi pitänyt mokata ja vuotaa tietoa ylätyksestä! Ja koska yllätys tapahtui vielä minun omassa kodissa – olin häkeltynyt. Kukaan ei ollut sanallakaan maininnut juhlista. Kaikki oli tehty täysin salassa. Se oli aika mahtavaa!

Koska yllätys tapahtui omassa kodissani – olin häkeltynyt!

Söimme aivan ihania herkkuja, joita ystäväni olivat tehneet. Saimme vauvalle myös aivan loistavia lahjoja. Olin juuri viikko  aikaisemmin muistuttanut miehelleni hänen veljensä autossa, että tarvitsisimme vauvalle kylpyvannan. Tämän huomion oli mieheni veljen puoliso bongannut ja saimme nyt sen lahjaksi. Oli muuten ihana vihdoin hypistellä tavaroita. Kaikki oli oikein käytännöllistä, joten emme saaneet mitään turhaa krääsää. Tässäkin oli selkeästi otettu meidän elämäntyyli huomioon. Saimme myös vihon Papulle, jonne kaikki olivat arvanneet Papulle nimeä, syntymäaikaa ja kokoa. Lisäksi kaikki olivat kirjoittaneet viestin Papulle. Olen niin kiitollinen, että näin iso joukko ihania naisia on odottamassa meidän pojan syntymää. 

Ei ollut kulunut kuin viisi päivää, kun lähdimme perheeni luokse Tampereelle viettämään viikonloppua. Saavuttuamme siskoni luokse hän ehdotti, että lähtisimme käymään kummitätini luona auttamassa vaihtaan verhot, sillä hän oli juuri ollut polvileikkauksessa. Tämä totta kai sopi minulle. Olin sopinut lapsuudenystäväni kanssa treffit kahdeksi, joten ilmoitin siskolleni, että siihen mennessä meidän pitäisi palata takaisin. 

Saavuttuamme kummitädille kyselin, että missä tätini mies on, kun ei autoja näkynyt missään. Ja hyvin siskoni vastaili kaikkiin kysymyksiin. Oven tuli avaamaan tätini ja yhtäkkiä taustalta kuuluu vain ”yllätys”. Ja meinasin jälleen saada sydänkohtauksen. Kummitätini luokse oli kerääntynyt kaikki minulle kaikkein läheisimmät naiset. Paikalla olivat siskoni ja kummitätini lisäksi äitini, toinen tätini, serkkuni, veljeni puoliso, lapsuudenystävä (kenen kanssa treffit oli sovittuna), voimistelusta parhaimmat ja läheisimmät ystäväni sekä ammattikorkeakoulusta aisaparini. 

Kummitätini luokse olivat kerääntyneet kaikki elämäni läheisimmät naiset!

Juhlat alkoivat halauksilla ja skoolauksella. Olin niin tohkeissani. Pitkästä aikaa kaikki läheisimmät olivat samassa paikkaa yhtäaikaa. Söimme aivan loistavia ruokia ja herkkuja, joita kaikki olivat yhdessä tehneet. Juhlissa oli paljon kivaa ohjelmaa. Minun tuli tunnistaa vauvakuvista kenen kuvasta on kyse. Onnistuin siinä tosi hyvin ja olen ylpeä itsestäni. Seuraavaksi minulta sidottiin silmät, ja minun tuli tunnistaa mitä lastenruokaa syön. Heikolla makuaistilla ja ilman hajuaistia tämä oli vaikea tehtävä, mutta tunnistin yhden. Aplodit sille siis.

Ennen lahjojen jakamista, sain käteeni tätini puhelimen, josta tuli Anna Puun kappale Mestaripiirros. Viimeistään tässä kohtaa aukesivat hanat onnenkyyneleille. Yhtäkkiä mieleeni tulivat hyvin vahvasti ne kaikki tunteet ja ajatukset, joita olin satoja kertoja toivonut ja unelmoinut. Olin pitkään haaveissani kuvitellut miltä tämä päivä tuntuisi. Olin niin pitkään halunnut omaa lasta. Ja nyt tämä hetki on tässä. Vihdoin saan juhlia läheisteni kanssa raskautta ja tätä pian syntyvää ihmettä.

Olin pitkään haaveissani unelmoinut tästä päivästä. Ja nyt se hetki on tässä!

Olemme kaikki suvussani melko kovia itkemään, joten kuivattujen kyyneleiden jälkeen jatkoimme jälleen ohjelmaa. Lahjat jaettiin yksitellen ja sain ihastella jokaista erikseen. Jälleen saimme hyvin ihania lahjoja. Vaatteita ja kaikkea käytännöllistä. Myös isäni oli halunnut olla mukana, ja oli käynyt ostamassa minulle sauvasekoittimen, jonka hän oli ihan omin pikkukätösin paketoinut sanomalehtiin. Teippiä ei oltu myöskään säästelty – IHANA! Saimme vaippakakun ja kaikkea oikein hyödyllistä. Kiitos kaikista lahjoista.

Lahjojen jälkeen saivat kaikki arvuutella vauvan nimeä ja syntymäaikaa sekä kokoa. Onneksi kukaan ei ole vielä arvannut nimeä oikein. sillä olen aika jääräpää. Jos joku arvaisi tai ehdottaisi juuri sitä nimeä, en varmasti haluaisi lopulta sitä nimeä antaa. Joten onneksi on näin onnellisesti käynyt, että kukaan ei ole arvannut – ja Papu saa lopulta ansaitsemansa nimen.  

Lopuksi vielä sain siskoltani jalkahoidon ja hieronnan. Äitini teki vanhan kansan uskomuksiin perustuvan sormustestin, joka kertoi, että poikahan se sieltä olisi syntymässä. Juhlissa oli aivan ihana tunnelma. Nauroimme, itkimme ja muistelimme vanhoja juttuja. Oli kyllä niin ihanaa!

Molemmat juhlat olivat aivan uskomattomat ja unohtumattomat. Näiden kaikkien naisten ansiosta tulemme varmasti kasvattamaan pojastamme rakastettavan ja naisia kunnioittavan ihanan hurmurin. Olen sanaton. Kiitos kaikille!

by Susanna (rv 35)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

8 vinkkiä helpottamaan raskauspahoinvointia

Kasvaako vatsassani tyttö vai poika?

Unelmakummia etsimässä – Millaisen kummin toivoisin lapselleni?

8 vinkkiä helpottamaan raskauspahoinvointia

Raskauspahoinvointia on hyvin erilaista. Myös pahoinvoinnin kesto on hyvin yksilöllistä. Osalla se loppuu ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Toisilla taas myöhemmin tai ei ollenkaan. Itselläni pahoinvointi on ollut lähinnä kuvotusta ja on kestänyt aina raskausviikolle 30 saakka. Kolmekymmentä viikkoa on pitkä aika. Millaisia keinoja minä keksin pahoinvointia helpottamaan? 

Osa oksentaa päivittäin ja monta kertaa. Toisilla pahoinvointi on lähinnä kuvotusta. Ja kolmansilla sitä ei juurikaan ole. Silloin kun pahoinvointi on lähinnä kuvotusta, ei se välttämättä ole yhtään sama asia, jos oksentaisi päivittäin. Tämän vuoksi omaa tilannetta ei voi koskaan verrata toiseen. Minulla pahoinvointi oli iltapainotteista ja todella kovaa kuvotusta, mutta en oksentanut. Tämän postauksen vinkit ovat siis toimineet minulla. Suosittelen kokeilemaan niitä, mutta älä lannistu, jos ne eivät toimi sinulla. Oman kehon kuuntelu on kaikkein tärkeintä! Ihanteellista olisi löytää juuri itselle sopivat keinot helpottaa omaa oloa. 

Olemme yksilöitä, joten meidän täytyisi oppia löytämään oman kehon hyvinvointia tukevat keinot!

Pahoinvointi raskausaikana ei ole koskaan helppoa. Se lamaannuttaa ihmisen helposti. Välillä toivoisi, että olisi olemassa yksi lääke, jolla pahoinvoinnin saisi hallintaan. Muistan ensimmäisten kovien kuvotusviikkojen jälkeen pohtineeni, että tätäkö todella halusin. Pahoinvointi oli niin inhottavaa, että se pakotti välillä pohtimaan, että olenko sittenkään valmis äidiksi. Olenko valmis kärsimään nämä kaikki olotilat, mitä raskaus tuo tullessaan? 

Olenko sittenkään valmis kärsimään nämä kaikki olotilat mitä raskaus tuo tullessaan?

Minulla on aina ollut suuri tarve saada hallita ja parantaa omaa oloa. Haluan nopeasti päästä inhottavista olotiloista eroon. Näin tapahtui myös pahoinvoinnin kohdalla. Ensimmäisten viikkojen aikana ymmärsin, että klo 20 jälkeen en pysty enää tekemään mitään, sillä pahoinvointi paheni minulla aina iltaa kohden. Päätin keksiä keinoja, joilla helpottaisin tuota iltaa. Pian huomasin, että päivän valinnoilla omalla kohdallani oli paljonkin merkitystä siihen, kuinka pahana pahoinvointi tuli illalla. 

Olen siis kerännyt nyt vinkkejä, jotka ovat toimineet minulla. Toivottavasti niistä jokin toimisi sinullakin!

  1.  Liikunta. Silloin kun pahoinvoinnit olivat voimakkaimmat, vaikuttivat ne automaattisesti niin, että jäin helpommin kotiin sohvalle. Huomasin kuitenkin nopeasti, että päivinä jolloin sain raahattua itseni liikkumaan, pahoinvointi ei tullutkaan yhtään niin voimakkaana. 
  2. Vältä sokeria. Minun kohdallani sokerin pois jättäminen auttoi pahoinvointiin. Tiedän myös monia, joita päinvastoin taas esimerkiksi mehujää on auttanut. Kannattaa kuitenkin kokeilla olisiko sokerin välttämisestä sinulle jotain hyötyä. 
  3. Vältä kahvia. Raskausaikana kahvin juontia suositellaan rajoittamaan yhteen kuppiin. Minä olen ollut kahvin suurkuluttaja pitkään. Olin tottunut juomaan päivässä ainakin kolme isoa mukia kahvia. Tuo yksi kuppi ei oikein tuntunut missään, vaan ennemminkin vain pahensi oloa. Lopulta päädyin jättämään kahvin kokonaan pois. 
  4. Makoile kyljellään. Kun makoilen sohvalla tai sängyssä, makaan kyljelläni. Selinmakuu aiheutti ainakin minulla kuvotusta. 
  5. Vähennä istumista. Pitkään paikallaan oleminen aiheutti minulle pahoinvointia. Mitä enemmän jaksoin olla liikkeessä, sitä paremmin voin. Liike tai ihan vain seisominen todella auttoi. 
  6. Vältä mausteisia ruokia. Hyvin tuliset ruoat aiheuttivat närästystä, joka osaltaan taas aiheutti myös kuvotusta. Nyt raskauden ajan olen siis välttänyt myös mausteisia ruokia.
  7. Nauti raikkaita hedelmiä, kasviksia ja juo vettä. Hedelmät ja kasvikset ovat auttaneet pahoinvointiin. Mieli ei ole edes tehnyt mitään kovin raskasta ja rasvaista. 
  8. Syö säännöllisesti ja pieniä annoksia. Tämä on vinkeistä ehkä toimivin. Pahoinvointi jo itsessään pakottaa syömään jatkuvasti, sillä kuvotus tulee heti, jos tulee vähänkin nälkä. Syömällä pieniä terveellisiä annoksia, sain pahoinvointia pidettyä hieman aisoissa. 

Pahoinvointi on erittäin inhottavaa, ja jokaisella meistä hyvin erilaista. Muista olla itsellesi armollinen. Aina ei vain pysty vaikuttamaan omaan oloonsa, ja se pitää hyväksyä. Minua auttoi ajatus, että onneksi tämä loppuu viimeistään synnytykseen. Eli kaikki on nyt vain väliaikaista. Ehkä se voi antaa pikkuruisen helpotuksen siihen hetkeen.

Olemme me naiset kyllä sellaisia sisupusseja, että voimme olla ylpeitä itsestämme. Raskaus ja äitiys ovat harvoin vain ruusuilla tanssimista. Lopputulos on kuitenkin varmasti kaiken tämän kärsimyksen ja vaivan arvoista!

by Susanna (rv 35)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Kateus ja katkeruus – Pystytkö sinä olemaan onnellinen muiden puolesta?

Syömishäiriöstä kohtuulliseen syömiseen – 7 vinkkiä, joiden avulla se onnistui!

6 vinkkiä ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen – Miten saan asioita tehtyä väsyneenäkin?

Nyt arkea helpottamaan olisi Instagramissa menossa huikea ARVONTA, josta voit voittaa 4h siivouksen kotiisi!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

💥ARVONTA!!💥Tänä vuonna kevätsiivouksen hoitavat ammattilaiset!💥Yhteistyössä @kotipuhtaaksi kanssa arvon yhden 4h siivouslahjakortin (arvo n. 198€) 😘 .. .. Yksi ajanhallinnan tärkeimpiä taitoja on delegoida arjen askareita. 💥🔥Tänä keväänä ikkunat meillä pesee ammattilaiset. Samalla itse saan aikaa pitää huolta itsestäni ja keskittyä pian koittavaan synnytykseen. 🔥💛 Kuka muu ottaisi mielellään Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun siivousalan yrityksen ammattilaiset hoitamaan siivouksen puolestaan?☀️💛 Olisiko tämä apu, jota olet pitkään toivonut? 💛☀️ Lahjakortti tulee käyttää Koti Puhtaaksi Oy:n toimialueella: Pirkanmaa, Pääkaupunkiseutu ja Turku. Lahjakortti on loistava lahja ystävälle tai itselle. Parhaille vain parasta! 💯💕 Tsemppiä kaikille arvontaan! 💛 Alla ohjeet osallistumiseen: . . . 1. Seuraa @kotipuhtaaksi sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuvat tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . . Arvonta päättyy keskiviikkona 22.5 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . #arvonta #yhteistyössä #kotipuhtaaksi #vuodentyönantaja #suomenparastyöpaikka #pirkanmaa #pääkaupunkiseutu #turku #kevätsiivous #kesä2019 #putipuhtaaksi #kotisiivous #arjenhelpotus #ajanhallinta #hyvinvointi 📸: @elisaerikaaa 💕

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Minun vaunuvalintani on Cybex Priam 2019 – käytännöllisyys, laadukkuus ja design

Kaupallinen yhteistyö Lekmer.fi kanssa.

Vaunujen hankkiminen on yksi isoimmista hankinnoista lapselle. Vaunuja tullaan käyttämään niin paljon, että niihin kannattaa satsata – ei pelkästään rahallisesti vaan tärkeää olisi löytää juuri omiin tarpeisiin sopivat vaunut. Minun vaunuvalinta on Cybex Priam 2019 -yhdistelmävaunut, ja nyt kerron miksi. 

Minä inhoan shoppailua ja tavaroiden ostamista. En ole siitä koskaan pitänyt ja pelkkä ajatuskin isosta määrästä hankintoja tuottaa suurta tuskaa. Kirjoittelinkin aikaisemmin siitä, kuinka kaikki vauvahankinnat ovat vielä tekemättä. Tämä johtui siitä, että koko vauvatarvikkeiden maailma on sekä minulle että miehelleni täysin uusi alue.

Me molemmat olemme minimalistisia asiassa kuin asiassa, ja silloin kun hankitaan jotain haluamme todella satsata laatuun. Tämä ajattelu tuottaa välillä pään vaivaa, sillä emme halua kotiimme mitään turhaa. Tästä syystä on tärkeää tietää mitä hankkii. Vauvatarvikkeiden kohdalla meillä oli siis koko selvitystyö vielä edessä. Tässä meitä on onneksi auttanut Lekmer.fi. On erittäin helpottavaa huomata, kuinka kaiken tarpeellisen saa yhdestä ja samasta paikkaa. Nyt oli siis aika lähteä kartoittamaan, mikä on todella hyvää laatua, ja mikä vain massan aiheuttamaa hypetystä. 

Vaunujen kohdalla päädyin lähteä kyselemään tutuilta äideiltä mitä vaunuja he suosittelisivat. Kaikilla oli oma suosikkinsa. Suosikit kuitenkin pääsääntöisesti menivät pitkälti sen mukaan, mitä he itse olivat käyttäneet. Halusin vielä lisää tietoa ja hieman enemmän vertailua vaunujen välillä. 

Listasin aluksi mitkä ominaisuudet ovat meille kaikkein tärkeimpiä.

  1. Ketteryys. Liikumme paljon kävellen paikasta toiseen, mutta myös autolla kaupungista toiseen.
  2. Minimalistinen ajattelu. Monikäyttöisyys. Halusimme yhdet vaunut, emme useita vaunuja eri tarkoituksiin. 
  3. Keveys, mutta samalla jämäkkyys. Vaunujen tulee olla kevyet kasata ja koota, mutta jämäkät liikuttaa esimerkiksi lenkkipolulla. 
  4. Esteettisesti kauniit ja laadukkaat. Erityisesti minulle on tärkeää, että vaunut miellyttävät silmää. Pidän kauniista tavaroista, mutta en halua haalia turhaa tavaraa. 
  5. Materiaalit kestäviä. Koska olemme kovia touhuamaan ja liikkumaan, tulee materiaalien kestää meidän vauhdissa mukana. 
  6. Selkeä kokonaisuus. Halusimme vaunut merkiltä, josta saamme kokonaisuudessaan kaikki hankittua. 
  7. Turvallisuus. Yksi tärkeimmistä pointeista, kun pohditaan tarvikkeita pienelle lapselle. 
  8. Näppäryys. Vaunut tulee saada helposti kasattua autoon ja pois.

Mielestäni vaunujen hankkiminen on yksi tärkeimmistä hankinnoista ennen lapsen syntymää. Niitä käytetään paljon, joten niiden tulisi olla kestävät ja laadukkaat. Liikumme paljon ulkona, mutta ennen kaikkea liikumme eri kaupunkien välillä, joten halusimme vaunut, jotka saa helposti mukaan ja mahtuvat autoon kuin autoon. Olen kuullut, että monet ovat joutuneet hankkimaan useammat eri vaunut juuri sen vuoksi, että tarpeet ovat niin moninaiset. Halusin, että vaunuista löytyy sekä jämäkkyyttä ja kokoa, mutta ne ovat myös ketterät ottaa mukaan minne ikinä meneekin. 

Tein vertailuja ensiksi netissä, ja lopulta vielä paikan päällä. Lapsimessuilla tuli ahaa elämys. Nämä kaikki ominaisuudet löytyvät yhdestä tuotteesta Cybexillä. Oli oikeastaan aika mahtavaa, että löysimme Cybex Priam yhdistelmävaunut, joissa ei tarvinnut tehdä kompromisseja. Yhdistelmävaunuissa samalla tulee hankittua myös istuinosan, joka tulee sitten myöhemmin käyttöön, kun lapsi kasvaa. Lisäksi kumpaankin  – sekä vaunuun, että istuinosaan – on sadesuojat sateita varten. 

Nämä meidän vaunut ovat siis Cybex Priam 2019. Väriltään ne ovat ruusukulta ja musta. Nämä vaunut todellakin miellyttää silmää. Ja laatu tuntuu kaikissa vaunujen osissa. Kankaat ovat laadukkaat ja kestävät, mutta tyylikkäät ja muodoiltaa hyvin virtaviivaiset. Parasta vaunuissa on se, että nämä saa koottua ja kasattua yhdellä kädellä. Vaunut pysyvät koottuna myös itse pystyssä, joten kankaat eivät likaannu, vaikka niitä joutuisi paljonkin kokoamaan. Nämä ovat kevyet kantaa, mutta myös jämäkät liikuttaa. Renkaat ovat puhkeamattomat ja jousitetut. Etupyörät pyörivät 360°, mutta ne saa myös lukittua.

Lux-vaunukoppa on erittäin tilava ja siellä on kaksi erillistä verkkoikkunaa, jotka päästävät ilman kiertämään ympäri vaunukoppaa. Nämä ovat varmasti ihan ehdottomat, jos meille tulee viime kesän kaltainen hellekesä. Verkkoikkunat ovat myös kätevät, sillä sieltä on myös mukava lapsen kurkkia, tai meidän tarkistaa että nukkuuko vauva. Vaunukopassa on hengittävä ja pehmeä patja, jossa on irroitettavat päälliset. 

Istuinosassa selkänoja on säädettävissä täysin makuuasentoon, ja siinä on iso kuomu, joka suojaa rattaissa nukkuvaa lasta. Istuinosa on käännettävä, ja se on suunniteltu oikealle korkeudelle pöytään nähden, jotta ei tarvita erikseen syöttötuolia kahvilareissuilla. 

Tulemme vielä hankkimaan Cybexin turvakaukalon, sillä Travel System mahdollistaa turvakaukalon kiinnityksen Priamin runkoon. Näin me saataisiin nostettua vauva kaukalossa autosta, ja napsautettua kaukalo näppärästi kiinni rattaiden runkoon. Adapterit tulevat rungon mukana. Nopeat siirtymiset esimerkiksi kauppareissut onnistuisivat kätevästi, eikä kaukalossa nukkuvaa vauvaa tarvitsisi herättää. Tulen myöhemmin kertomaan kaukalosta vielä lisää, kun päätämme minkä mallin hankimme. Lisäksi vaunuista tulen tekemään myöhemmin uuden postauksen, kun olen päässyt niitä käyttämään vauvan kanssa. 

Cybex Priam yhdistelmävaunut ovat todellista luxusta. Tavoitteet mitkä Cybex asettaa vaunuilleen on hyvin yksinkertaiset. Cybex haluaa tarjota moderneille vanhemmille parhaat mahdolliset tarvikkeet.

Näissä vaunuissa todellakin yhdistyvät käytännöllisyys, laadukkuus ja design.

Kaikkea sitä mitä me tarvitsemmekin!

by Susanna (rv 34)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Saamattomuus on kiroukseni – vauvahankinnat yhä tekemättä!

Lapsilisät säästöön – hyvä tapa kerryttää lapselle pesämuna aikuisuuteen

Matkustaminen edistää hyvinvointia – mitä raskaana kannattaa ottaa huomioon?

Matkustaminen edistää hyvinvointia – mitä raskaana kannattaa ottaa huomioon?

Osa raskaana olevista matkustelee paljon. Toiset taas rajoittavat liikkumistaan ulkomaille useimmiten ravitsemuksen ja oman voinnin vuoksi. Matkustelu onnistuu raskaanakin, kun vain on osannut ottaa oikeita asioita huomioon. Minun kohdallani matkustaminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen vuoksi se on tärkeä osa elämääni. Missä olen käynyt ja mitä matkakohteissa tulee osata ottaa huomioon? 

Rakastan matkustelua. En tiedä johtuuko tämä osittain siitä, että olen matkustellut paljon elämäni aikana – ja nälkä usein kasvaa syödessä. Suurin intohimo matkusteluun alkoi ensimmäisen vaihto-opiskelijavuoteni aikana Meksikossa. Olin tuolloin vasta 16-vuotias ja täynnä uteliaisuutta elämää kohtaa. Olen onnellinen, että tämä sama uteliaisuus on edelleen osa minua. 

Nuoruuden aikainen uteliaisuus elämää kohtaan on edelleen osa minua! 

Olen kiinnostunut oppimaan ja näkemään muita kulttuureita. Rakastan sitä, että konkreettisesti tiedän millaista elämä muualla on. Se avartaa suuresti omia silmiä. Matkustelu ei pelkästään avaa silmiä näkemään oman maan ulkopuolelle, vaan se avaa silmiä myös näkemään lähelle. Usein lähtemällä kauas näkee vasta ne hyvät asiat omassa elämässään. Samalla myös oma tyytyväisyys elämään ja meidän rakkaaseen Suomeen kasvaa. 

Minun tärkein sanoma tällä hetkellä matkustelussa on se, että vaikka olenkin raskaana, en ole missään nimessä halunnut rajoittaa omaa elämääni. Olen halunnut kokea kaikki nuo mahtavat kokemukset. Matkustelu on yksi isoimmista intohimoistani. Raskaus ei saisi minun mielestä olla koskaan este uusille kokemuksille.

Raskaus ei saisi koskaan olla este uusille kokemuksille! Me usein itse rakennamme häkin ympärillemme.

Elämässä on niin paljon asioita, mitä kannattaa kokea. Me itse rakennamme useimmiten häkin ympärillemme. Ja sitä ainakin itse yritän välttää jokaisessa elämänvaiheessani. Liian varovaiseksi ei kannata ryhtyä. Siitä vain tulee itselle paha mieli. Jokaisen reissun kohdalla olen tarkistanut neuvolasta, että kyseiseen maahan on sopiva matkustaa raskaana, joten olen voinut lähteä matkaan hyvillä mielin. Matkustelussa tärkeintä on, että rokotukset ovat kunnossa. Koska matkustelen paljon, on rokotukset minulla kunnossa. 

TALLINNA

Nautimme mieheni kanssa eniten pidennetyistä viikonlopuista jossakin kivassa paikassa. Reissaamme paljon myös Suomessa, mutta myös ulkomailla. Raskauden alussa kävimme pikavisiitillä Tallinnassa. Tallinna on aina hyvä paikka lähteä nollaamaan ajatuksia. Sinne pääsee nopeasti ja vaivattomasti. Tällä kertaa me lähdimme sinne serkkuni autolla. Laivamatka meni vaivattomasti, vaikka pientä raskauspahoinvointia jo olikin silloin ilmassa. 

DUBAI

Ennen joulua minulla on ollut tapana lähteä jonnekin lämpöiseen. Olen huomannut, että se katkaisee sopivasti tuota pimeää aikaa. Matkan jälkeen on ihana palata Suomeen ja suoraan joulupöytään. Tänä vuonna vietin Eevin kanssa joulun alusajan Dubaissa. Tuohon aikaan olin raskausviikoilla 13, ja voin edelleen iltaisin melko pahoin. Ennen matkaa aloitin syömään maitohappobakteereja neuvolan ohjeistuksen mukaisesti. Muuten ei ollut mitään, jota olisi tarvinnut ottaa etukäteen huomioon. Dubaissa söin paljon hedelmiä ja kasviksia. Ravintoloista löytyi hyvin ruokaa, jota pystyi syömään myös raskaana.

Terveellisten elämäntapojen säilyttäminen lomallakin auttaa halitsemaan pahoinvointia.

Terveellisen ruokavalion säilyttäminen lomallakin on yksi hyvä keino pitää pahaolo loitolla. Näin pystyy nauttimaan lomasta. Treenaan myös aina lomamatkoilla. Tietyt rutiinit pitävät mielen ja kehon virkeänä, jolloin lomasta saa paljon enemmän irti. Ilmat suosivat meitä Dubaissa, ja saimme nauttia auringosta ja lämmöstä. Olin Dubaissa käynyt kerran aikaisemminkin, joten tiesin jo etukäteen, että kohde on oikein sopiva raskaanakin. Tämä teki kyllä erittäin hyvää. Uskon, että auringolla oli suuri vaikutus mun omaan mieleen. Raskaudessa en missään vaiheessa ole kokenut alakuloa tai surullisuutta, vaikka alkuraskaus ja pahimmat pahoinvoinnit osuivatkin juuri tuohon pimeimpään aikaan. 

GRAN CANARIA

Tammikuussa suuntasimme mieheni, serkkuni sekä hänen puolisonsa kanssa Gran Canarialle. Tämä matka oli täysin serkkuni järkkäämä omatoimimatka. Vietimme mieheni kanssa reissussa viisi päivää, joten loma ei siis vienyt kuin kolme työpäivää. Ja oli hei juuri sopivan mittainen loma tämäkin. Suosittelen kyllä pohtiman välillä myös hieman lyhyempiä reissuja. Niistä saa todella paljon energiaa, ja viidessäkin päivässä ehtii hyvin palautumaan. Tammikuussa Gran Canarialla ei ole mitkään suuret helteet, mutta lämmin siellä jo oli. Tämä oli juuri sopiva raskausajalle. Liian kova helle olisi voinut viedä turhan paljon voimia. Aurinko piristi mieltä, ja tuliaiseksi sai mukavasti päivittyneen ihon. Siellä oli myös hyvin helppoa toteuttaa raskauden aikaisia ravintosuosituksia. Gran Canaria on minulle tuttu paikka lapsuudesta. Oli aivan loistavaa käydä siellä serkkuni kanssa verestelemässä hieman vanhoja muistoja. 

LONTOO

Maaliskuussa suuntasimme pidennetyksi viikonlopuksi Lontooseen, jossa minun lapsuuden ystävä on asunut jo yli kymmenen vuotta. Olin silloin raskausviikolla 27. Neuvolalääkäriltä sain ohjeen, että jotkut lentoyhtiöt rajoittavat lentämistä raskausviikon 28 jälkeen. Tämä oli siis hyvä aika käydä vielä Lontoossa. Lääkärinlausunnolla usein pääsee myös lennoille viikon 28 jälkeen, jos vain haluaa. Minun kohdallani ei ollut mitään estettä lentämiselle, eikä asiaan kukaan kiinnittänyt edes erityistä huomiota. Sain siis matkustaa aivan rauhassa.

Lentäminen raskausaikana on rajoitettua raskausviikkojen 28 jälkeen.

Olen aikaisemminkin käynyt Lontoossa. Lontoo on matkakohde, jonne jokaisen kannattaisi mennä ainakin kerran elämässään. Tuntuu, että Lontoon tunnelmaa ei voi koskaan aistia liikaa. Kevät oli siellä jo hieman pidemmällä kuin Suomessa, joten oli ihana aloittaa kevät tällaisella lyhyellä lomalla. Lontoossa syöminen on erittäin helppoa. Eli siellä ei ole mitään sen kummallisempaa, mitä pitäisi raskaana osata ottaa huomioon. Lontoossa parasta on kulttuuri. Me kävimme molempina päivinä nauttimassa paikallisten ravintoloiden ja pubien tunnelmasta. Kävimme myös kuuntelemassa Stand Upia The Comedy Storessa. Suosittelen kyllä lämpimästi. Siellä sai todellakin nauraa niin, että vatsaan sattui. 

PIETARI

Vietimme pidennetyn viikonlopun Pietarissa huhtikuun lopulla. Matkasta kirjoittelinkin jo hieman enemmän viime viikolla erillisessä postauksessa. Tämä oli meidän viimeinen ulkomaan matka ennen pojun syntymää. Siellä siis olin raskausviikolla 32. Pietarissa syöminen oli myös hyvin helppoa. Liikkuminen paikasta toiseen metrolla ja kävellen teki oikein hyvää. Kävely pistää hyvin nesteen kiertämään kehossa. Nähtävyyksien katselu kävellen on juuri sopivaa puuhaa raskaana olevalle. Ilmat Pietarissa eivät olleet vielä kovinkaan lämpöiset, mutta saimme kuitenkin nauttia auringosta. Pietari on sellainen matkakohde, jonne ehdottomasti kannattaa suunnata, jos etsit lomakohdetta muutamaksi päiväksi. Matkustimme helposti junalla Helsingistä Pietariin. Tämä siis oli oikein loistava tapa matkustaa myös näin loppuraskaudesta.

Matkustelu on minun kohdallani osoittanut sen, että siitä on ollut erittäin paljon hyötyä raskauden aikana. Oma mieli on pysynyt virkeänä ja hyväntuulisena koko raskauden ajan. Matkojen ei tarvitse olla pitkiä tai kalliita. Pienikin irtiotto arjesta piristää kummasti. Olen myös lähtenyt rohkeasti matkoille mukaan, vaikka olo ei ole aina ollut mitä parhain. Jokainen matka on kuitenkin aina tehnyt hyvää, vaikka toki kaikki tulee tehdä täysin raskauden ehdoilla. 

Raskaus on ainutlaatuista aikaa. Kerätään siis ihania muistoja talteen, joita on sitten hauska muistella kiikkustuolissa ja kertoa omille lastenlapsille. 

by Susanna (rv 34)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Kasvaako vatsassani tyttö vai poika? – vanhan kansan uskomukset vastaan nykyajan ultra

Syömishäiriöstä kohtuulliseen syömiseen – 7 vinkkiä, joiden avulla se onnistui!

Saamattomuus on kiroukseni – vauvahankinnat yhä tekemättä!