Vauvauintiin liittyvä epävarmuus – Miten saan pidettyä vauvan rauhallisena?

Vauvauinti on todella hyvä harrastus. Siihen voi kuitenkin liittyä paljon jännitystä ja epävarmuutta. Jännitys voi joskus tulla jopa esteeksi harrastuksen aloittamiselle. Tiedän omasta kokemuksesta, että ennen ensimmäistä uintikertaa on paljon erilaisia kysymyksiä käytännön asioihin liittyen. Itseäni jännitti ensimmäisellä kerralla tosi paljon jo pelkästään pukuhuoneessa ja suihkutiloissa toimiminen.

Ennen ensimmäistä uintikertaa voi olla paljon erilaisia kysymyksiä käytännön asioihin liittyen.

Miten ja missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä, jotta vauva ei hermostuisi? Kirjoittelin omat vinkit ylös. Eri uimakoulut antavat omat ohjeensa itse vauvauintiin liittyen. Me esimerkiksi saimme ohjeet siihen, miten valmistella vauva vauvauintia varten. Kylpyveden lämpötilaa kannattaa laskea asteittain vastaamaan 32 astetta, jotta vauva tottuu hiukan viileämpään veteen. 

Tärkeintä on pitää hyvä fiilis yllä koko uintireissun ajan.

Vauva kannattaa totuttaa suihkun ääniin. Lisäksi saimme ohjeita miten uimassa toimitaan, jos vauva alkaisi itkemään. Tärkeintä on pitää fiilis hyvänä koko uinnin ajan. Jos vauva väsyy, on hyvä osata lähteä oikeaan aikaan pois. Tärkeää olisi jättää vauvalle aina hyvä kokemus. Itkuja ei kannata pelätä. Niitä tulee ja ne menee myös ohi. 

Keräsin tähän asioita, joita itse pohdin ennen vauvauinnin aloittamista. 

Mitä vauva tarvitsee vauvauinnissa?

Meillä mukana on aina pyyhe, uimapuku, uimavaippa, kosteussuoja turvakaukaloon, normivaippa ja vaihtovaatteet.

Mihin lasken vauvan pukuhuoneessa? 

Caribian kylpylässä pukuhuoneissa on sellaisia hoitoalustoja, joita voi tarvittaessa käyttää. Laitan alustan lattialle ja vauvan siihen. Minulla on myös aina mukana oma turvakaukalo. Peetu usein viihtyy kaukalossa sen aikaa, kun laitan itseni valmiiksi suihkua varten. Toki vauvalta kannattaa ottaa jo heti uimahalliin tullessa ulkovaatteet pois, jotta hänelle ei tule kuuma. Uimahallin pukuhuoneissa on yleensä melko lämmin. 

Voiko vauvan imettää vielä pukuhuoneessa?

Saimme ohjeen, että imetyksen ja uinnin välissä olisi hyvä olla vähintään yksi tunti. Tämä ei kuitenkaan käytännössä ole aina mahdollista, joten olen ainakin itse – ja myös moni muu – imettänyt juuri ennen uintia. Jos vauva on herännyt juuri päiväunilta, on imettäminen tärkeää ennen uintia, jotta vauva jaksaa uinnin ajan. Sen vuoksi imettäminen ennen uintia on välillä vain pakollista. Meillä on kerran uinnin aikana tullut pulautus. Se ei onneksi päätynyt veteen asti, vaan sain sen kädelläni pelastettua. Jos vauva pulauttaa veteen, on se hyvä yrittää ottaa heti ämpärillä pois. 

Mihin lasken vauvan suihkutilassa? 

Minä teen aina niin, että laitan Peetulle kaukaloon kosteussuojaksi sellaisen sängyssäkin käytettävän suojan. Peetu viihtyy kaukalossa hyvin, ja ehdin ensin itse käymään suihkussa ja pukea uima-asun. Tämän jälkeen otan Peetun syliin ja menemme yhdessä suihkuun. Suihkussa puen myös Peetulle uimapuvun. Uimavaipan olen jo laittanut valmiiksi pukuhuoneessa.  

Milloin puen uimapuvun päälle? 

Minä puen uimapuvun sekä itselleni että Peetulle vasta suihkussa. Tämä taitaa olla myös yleinen ohjeistus, sillä suihkussa tulisi käydä ilman uimapukua ja peseytyä kunnolla. Käyn aina ensimmäiseksi suihkussa itse ja puen uimapuvun itselleni, jonka jälkeen otan Peetun suihkuun ja puen hänet. Suihkun jälkeen laitan Peetun pyyhkeen sisään lämpöiseen, ennen kuin menemme allastiloihin. 

Mitä jos vauva kakkaa veteen?

Tämä on kuulemma hyvin harvinaista. Kakkavahingon sattuessa tulee siitä välittömästi ilmoittaa henkilökunnalle. Siltä päivältä on aina valitettavasti uinnit peruttava.

Uintivaipat vai ei vaippoja? 

Eri uimapaikoissa on erilaiset ohjeistukset vaippojen osalta. Toisissa uimahalleissa ei saa olla vaippaa ja toisissa taas suositellaan vaippaa kaikille alle 3 vuotiaille. Meillä on käytössä kertakäyttöiset vaipat, sillä meillä on erikseen myös uimapuku. Kestovaipat ovat myös hyvä vaihtoehto, jolloin ei tarvitse erikseen uimapukua. Halusin Peetulle uimapuvun, jossa on olkaimet. Koen, että uimapuvun ansiosta saan vedessä paremman otteen vauvasta. 

Miten pitää vauva tyytyväisenä vielä uinnin jälkeenkin? 

Minulla on aina pyyhe mukana altaan reunalla, joten saan Peetun heti altaasta suoraan pyyhkeen sisälle lämpöiseen. Lisäksi uinnin jälkeen menemme aina saunaan, jossa imetän Peetun. Tämän jälkeen Peetu jaksaa koko peseytymisen ja pukemisen ajan olla hereillä ja hyvällä tuulella. Peseytymisessä turvakaukalo on hyvä olla mukana, jotta saa vauvan laskettua pois sylistä. Uiminen on väsyttävää puuhaa ja aina uinnin jälkeen Peetu nukkuu päiväunet. 

Pelkäsin ennen ensimmäistä uintikertaa, että Peetu itkee koko sen ajan, kun olemme pukuhuoneessa ja suihkutiloissa.

Ennen ensimmäistä kertaa jännitin kaikkia näitä asioita. Pelkäsin, että Peetu vain itkee koko sen ajan, kun olemme pukuhuoneessa ja suihkutiloissa. Yllätyin kuitenkin positiivisesti. Asiat menevätkin hyvin jouhevasti, kun on oikeat apuvälineet mukana. Nautimme molemmat uintireissusta suunnattomasti. Nyt kun takana on jo useampia uintikertoja, ei sinne meneminen enää jännitä. Luotan siihen, että asiat menevät mukavasti ja pystymme nauttimaan siellä olosta. 

Millaisia vauvauinti kokemuksia sinulla on? 

Mitä asioita jännitit ennen ensimmäistä uintikertaa?

By Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Annoimme lapsellemme korviketta – olo on kuin rikollisella!

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

 

Väsymys on täysin uusissa ulottuvuuksissa – Onko pätkäyöt tulleet jäädäkseen?

Ennen äitiyttä en olisi ikinä osannut kuvitella, millaista väsymystä sitä todella tulee kohtaamaan. Pätkäyöt ovat todellisuutta, ja kuuluvat osaksi suurimman osan lapsiperheen elämää jossain kohtaa. Samalla en olisi voinut kuvitella kuinka hienosti meidän äitien ja isien kehot jaksavat, vaikka takana ei olisi kuin ihan muutama tunti unta – ja tätä vielä useita viikkoja. 

Noin viisi viikkoa sitten meillä alkoi tiheän imun kausi, ja sen jälkeen emme ole juurikaan nukkuneet. 

Elän tällä hetkellä vaihetta, jossa kysymys, ”mitä sinulle kuuluu” tarkoittaa yhtä kuin ”miten teillä on nukuttu”. Ja kiitos kysymästä – huonostihan meillä. Noin viisi viikkoa sitten meillä alkoi tiheän imun kausi, jonka jälkeen emme ole juurikaan nukkuneet. Yöt ovat levottomia. Öisille hulinoille ei näy loppua. Pakko todeta, että tässä kohtaa alkaa jo hieman nämä viikot painamaan silmiä ja koko kroppaa. Viiden viikon aikana olen nukkunut maksimissaan kaksi tuntia yhtenäistä unta. 

Viiteen viikkoon on mahtunut öitä, jolloin on herätty puolentunnin välein. Nyt viimeisten öiden aikana olemme heränneet tunnin välein. Muutamia kahden tunnin pätkiä voi myös yöstä löytyä. Peetu ei ole itkuinen, mutta hyvin levoton kyllä. Olen yrittänyt pohtia mistä tämä voisi johtua. Olemme kokeilleet monia juttuja kuten lisämaitoa ja erilaisia nukuttamisentapoja. Olemme nukuttaneet rinnalle, tutin avulla, silittelemällä. Meillä on iltarutiinit ja kohina käytössä. Olemme myös siirtäneet Peetun perhepedistä omaan sänkyyn ja siellä unipesään. Lisäksi olemme kokeilleet painoa peiton päällä. Olen pohtinut pääni puhki ja kokeillut asioita – tuloksetta. Katkonaiset unet johtuvat jostain sellaisesta, mihin emme vain pysty vaikuttamaan. Tästä syystä en juurikaan enää jaksa analysoida mistä tämä heräily voisi johtua. Haluan uskoa, että tämä on vain vaihe, joka menee pian ohi. 

En enää jaksa pohtia syytä pätkäöille. Haluan vain uskoa, että tämä menee pian ohi!

On syy sitten mikä tahansa, se ei poista sitä tosiasiaa, että huonosti nukutut yöt alkavat pikku hiljaa näkyä omassa tekemisessä. Olen hyväntuulinen, mutta päivissä en mitään järkevää saa kyllä aikaiseksi – ja eihän minun tarvitsekaan. Olen muutamia tekstejä välillä yrittänyt tänne blogiin kirjoittaa, mutta väsyneenä ei vain saa kirjoitettua luettavaa tekstiä. Kirjoittaminen on luovaa työtä, ja se vaatii melko selkeän pään. Väsyneenä monet yksinkertaisetkin asiat alkavat muuttua monimutkaiseksi. Minulla väsymys vaikuttaa muun muassa tasapainoon, ja olo on ollut viimeisten viikkojen aikana melkoisen sumeaa. 

Väsyneenä monet yksinkertaisetkin asiat alkavat muuttua monimutkaiseksi. 

Pyrin pitämään kiinni arjen rutiineista, sillä ne auttavat jaksamaan!

Arjessa pyrin pitämään tietyt rutiinit yllä, sillä ne auttavat jaksamaan. Minun hyvinvointia tukevia rutiineja ovat aamupuuro marjoilla ja raejuustolla, aamulenkki Peetun kanssa, salitreenit kahdesta kolmeen kerran viikossa ja lauantaisin pidän somevapaata. Ihmeellistä tässä on se, että nautin suunnattomasti jokaisesta päivästä. Joka aamu kun herään ja näen Peetun, koko nukkumaton yö unohtuu. Väsymys siirtyy ja kiukkua ei ole, kun saa vain viettää aikaa oman lapsen kanssa. Se on ihmeellistä. Rakkaus omaa lasta kohtaan on niin voimakasta, että se antaa kyllä ihmeellisiä supervoimia meille molemmille – minulle ja miehelleni. 

Elämä on tässä ja nyt! On tärkeää osata priorisoida asioita oikein. Tällä hetkellä koen, että minun tärkein tehtävä on pitää itsestäni huolta, jotta pystyn olemaan hyvä äiti Peetulle – väsyneenäkin. Se vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Pian tulee varmasti taas aika, kun meidän perhe nukkuu hyvin. Se ajatus mielessä jaksan vielä tulevatkin viikot.

Onko sinulla vinkkejä tällaiseen elämänvaiheeseen?

Miten sinä olet pärjännyt väsymyksen kanssa?

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Pssstt. Jos et muuten vielä seuraa minua instagramissa, niin tee heti korjausliike sen suhteen, sillä sieltä saa roppa kaupalla motivaatiota arkeen. Lisäksi siellä juttelen enemmän meidän arjesta ja ajankohtaisista aiheista. Olen asettanut omaksi tavoitteeksi sosiaalisessa mediassa innostaa päivittäin ainakin yhden ihmisen tekemään hyvinvointia tukevia valintoja. Lupaan, että liittymällä minun jengiin alat huomaamattasi tekemään arjessasi sellaisia asioita, jotka vievät sinua kohti omia tavoitteitasi. 

Lue myös: 

Annoimme lapsellemme korviketta – olo on kuin rikollisella!

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Perhepeti – merkki laiskuudesta?

 

Matto lastenhuoneeseen – villamatto, joka mahdollistaa tekijöilleen hyväpalkkaista työtä!

Kaupallinen yhteistyö Sukhi kanssa.

Äitiyden myötä omasta kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka. Vietän kotona aikaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoksi haluan, että kotini on viihtyisä. Kun lapsi tulee taloon, pitää alkaa pohtimaan viihtyisyyden lisäksi myös kodin sisustusta tarkemmin lapsiperheelle sopivaksi. 

Kun lapsi tulee taloon, pitää alkaa pohtimaan kodin sisustusta lapsiperheelle sopivaksi. 

Meillä ei ole vielä erillistä huonetta Peetulle, mutta tulemme lähitulevaisuudessa muuttamaan työhuoneemme lastenhuoneeksi. Yleensä sisustamisessa minulla eniten haasteita tulee maton löytämisessä. Olen useasti ostanut maton ja heti palauttanut sen. Minun kokemus on se, että hyvän maton löytäminen ei ole helppoa. Tästä syystä päätin lastenhuoneen sisustamisessa lähteä juurikin matosta liikkeelle. 

En pidä turhasta kuluttamisesta. Ostan hyvin harvoin mitään, ja aina kun ostan minä todella tarvitsen sitä ja ostamiseen on hyvä syy. En siis ostele jatkuvasti asioita. Rakastan minimalistista ajattelua – vähemmän on aina parempi. Sen vuoksi haluan aina panostaa laatuun. 

En pidä turhasta kuluttamisesta. Ostamiselle pitää olla aina hyvä syy. 

Sopivaa maton toimittajaa etsiessä törmäsin mattoja valmistavaan Sukhi verkkokauppaan. Heidän tarina kosketti. Oli hienoa löytää taho, jolla on samanlaiset arvot kuin minulla. Ja mikä parasta, he lähtivät tekemään kanssani yhteistyötä. Samalla pääsin mukaan tekemään hyvää, sillä yritys tekee yhteistyötä suoraan matontekijöiden kanssa Intiassa, Nepalissa, Turkissa ja Marokossa. 

On aivan loistavaa, että nykyään on yrityksiä, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat työpaikkoja kehitysmaihin ja vielä niin, että he maksavat työntekijöille hyvää palkkaa. Keskimääräisesti Sukhin työntekijät ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin paikallinen keskiansio, yleensä noin 2-3 kertaa korkeamman palkan. Tämän ansiosta matontekijät pystyvät saavuttamaan korkeamman elintason ja esimerkiksi pitämään huolta, että heidän lapsensa pääsevät kouluun. Äitinä tällaiset asiat merkitsevät paljon. 

Matontekijät pystyvät saavuttamaan korkeamman elintason ja pitämään huolta, että heidän lapsensa pääsevät kouluun.

Lähdin tutustumaan käsintehtyihin mattoihin yrityksen nettisivuilla olevan chat palvelun kautta. Minusta on tärkeää, että asiakaskokemus on hyvä heti alusta alkaen. Lähtökohta maton hankkimiselle oli haastava, sillä minulla ei juuri ollut kriteereitä matolle. Ajattelin, että sen tulisi olla vaalea, ja sen pitäisi kestää lapsiperheelle sopivaa kovempaakin kulutusta. Lisäksi useat epäonnistumiset matto-ostoksilla varjostivat takaraivossa. Nyt halusin kerralla löytää hyvän ja toimivan ratkaisun. 

Chattailin asiakaspalvelijan Millan kanssa ja kerroin mihin tarkoitukseen matto olisi tulossa. Milla osasi heti suositella muutamaa mattoa. Yksi niistä oli valkoinen Kalim villamatto. Villa on materiaalina aivan ihanan pehmeä, lämmin ja kestää kulutusta – juuri sopiva lastenhuoneeseen. Tilasin maton tuolta istumalta. Kulutuksen aiheuttaman ahdistuksen sijaan tunsin suurta tyytyväisyyttä. Oli todella hienoa tietää, että tekemäni tilaus ja matto mahdollistaa töitä hyvällä palkalla kenties jollekin äidille. Olin onnellinen. 

Matto on ollut meillä nyt muutamia viikkoja. Joka kerta kun kävelen huoneen ohi, nousee kasvoilleni hymy. Tunnen syvää tyytyväisyyttä. Vihdoin onnistuin  – ensimmäistä kertaa kotonani on matto, josta en tule enää koskaan luopumaan. 

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Vauvahankinnat ennen syntymää – hanki ainakin nämä!

Kuuluuko kotitöiden ja lastenhoidon olla kotiin jäävän vanhemman vastuulle?

Yrittäjyys vauva-arjen keskellä – yrittäjyys tekee minusta paremman äidin!

Annoimme lapsellemme korviketta – olo on kuin rikollisella

Istun yksin keittiönpöydän ääressä ja pumppaan maitoa. Poskelle vierähtää pieni kyynel – milloin tästä on tullut näin vaikeaa? Imetys tuottaa painetta ja pelkoa epäonnistumisesta. Mitä jos meidän perheen hyvinvoinnille on hyväksi ottaa äidinmaidonkorvikkeet avuksi? Olenko silloin huono äiti? 

Olen imettänyt lapsentahtisesti ja oppinut nauttimaan imettämisestä!

Minulla ei ole ollut itsessään imetyksen kanssa mitään suurempia ongelmia. Peetun imemisote on ollut aina hyvä. Olen imettänyt lapsentahtisesti ja olen myös oppinut nauttimaan imettämisestä. Siitä on tullut tärkeä osa äitiyttä. Miksi kuitenkin tämä tärkeä ja merkityksellinen asia aiheuttaa jatkuvasti mielipahaa? 

Jo synnyttäneiden osastolla meillä kävi niin, että Peetun paino lähti liikaa laskuun. Aloimme antamaan pumpattua lisämaitoa Peetun ollessa vasta kahden vuorokauden ikäinen. Tuo oli melko raskasta aikaa, sillä lisämaidon pumppaaminen ei ollut helppoa. Maitoa tuli tippa silloin ja tippa tällöin. En tiedä miksi, mutta minulla oli todella suuri tarve saada ruokkia lapseni itse. En halunnut, että lapseeni laitetaan mitään ulkopuolista. Joten pumppasimme, emme luovuttaneet. Nämä arvokkaat tipat syötimme sitten ruiskulla Peetulle. Se vaati meiltä suurta omistautumista reilu viikon ajaksi. Tuntuu, että meidän ensimmäinen viikko Peetun kanssa oli vain yhtä äidinmaidon pumppaamista. Uskon, että tässä kohtaa moni olisi jo luovuttanut ja antanut korviketta. Minun onnekseni mieheni on tsempannut mielettömästi pumppauksen kanssa, ja hän on ollut siinä mukana. Minun ei tarvinnut herätä yksin yöllä pumppaamaan, vaan heräsimme yhdessä. 

Ensimmäiset viikot olivat melko raskasta aikaa juuri imetyksen vuoksi!

Alun jälkeen maidon pumppaus jäi hetkeksi kokonaan. Tässä kohtaa kuitenkin kävin paljon erilaisia kamppailuja oman pääni sisällä. Imetys sitoi minut täysin sohvalle. Liikkuvana ihmisenä se oli aluksi melkoista kamppailua – olenko imetyksen vanki? Nyt jälkeenpäin harmittaa, miksi en osannut nauttia tuosta ajasta.  

Liikkuvana ihmisenä imetyksen sitovuus tuntui aluksi liian sitovalta.

Peetun ollessa reilu kaksi kuukautta minulla alkoi työt osa-aikaisesti. Olin kahdesta neljään tuntiin pois Peetun luota pari kertaa viikossa. Tuossa kohtaa koin suurta ahdistusta. Miten saisimme syötettyä lapsemme, sillä pumppaamisesta oli tullut iso peikko alun jälkeen? En myöskään ollut valmis antamaan korviketta. Ihmettelin omia ajatuksiani. Miksi korvikkeen antaminen tuntuu niin suurelta pettymykseltä? Tein kaikkeni, että saisin maidon nousemaan paremmin, ja jotta saisin pumpattua maitoa pakkaseen. Tämä osittain myös aiheutti suurta arvostelua omaa kehoa kohtaan – mikä minussa on vialla, jos en saa täysin ruokittua lastani? Aloin syynäämään omaa ruokavaliota ja söin kaikkea joka vain vähänkin voisi auttaa maidon nousemisessa. Onnekseni maito alkoi nousemaan paremmin ja saimme lopulta pumpattua pakkaseen äidinmaitoa. 

Aloin arvostelemaan omaa kehoani – mikä minussa on vialla, jos en saa täysin ruokittua lastani?

Imetys on edelleen hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä asia elämässäni. Kun samanaikaisesti nautin siitä, tuottaa se jatkuvasti epäonnistumista ja riittämättömyyden tunnetta. Viime viikolla neuvolassa selvisi, että Peetun painonnousu on laskenut. Lisäksi hänen unet ovat olleet todella katkonaisia, joka voi selittyä sillä, ettei Peetu ole saanut tarpeeksi ravintoa ja herää näläntunteeseen. Neuvolakäynnin jälkeen päädyimme kokeilemaan jälleen lisämaitoa. Tällä hetkellä pumppaaminen onnistuu sen verran hyvin, että olemme tähän asti pystyneet syöttämään Peetua täysin äidinmaidolla, emme ole korvikkeita käyttäneet. Tämä lisämaidon antaminen kuitenkin muutti tilannetta sen verran, että pumpattu äidinmaito ei tule riittämään sekä minun poissaoloihin, että lisämaidon antamiseen iltaisin. Meidän tulisi siis kokeilla myös korviketta satunnaisesti. Ja näin olemme tehneet muutaman kerran – ja olo on kuin rikollisella. 

Lisämaidon antaminen muutti tilannetta sen verran, että pumpattu äidinmaito ei tule riittämään.

Miksi koko imetysasiasta on tullut kilpajuoksu? Sillä kilpajuoksulta tämä tuntuu ainakin omassa päässäni. Olen hyvin herkillä kuulemaan kommentteja, joissa tahtomatta tai tahallisesti halutaan kritisoida äitien tekemiä päätöksiä. Usein kuulen myös, että äitien tietoa imetyksestä vähätellään ja aliarvioidaan. Tänä päivänä – kun imetys on niin isosti tapetilla – uskon, että useimmat meistä äideistä kyllä tekevät kaikkensa imetyksen onnistumisen kannalta ennen kuin päätyvät korvikkeeseen. On huolestuttavaa, että näin luonnollinen asia aiheuttaa paljon mielipahaa. En pysty olla pohtimatta, että mistä tämä johtuu? Tärkeintä pitäisi olla lapsen ja perheen hyvinvointi. Jokainen äiti varmasti haluaa vain parasta lapselleen. Miksi siis aiheutamme painetta itsellemme sekä toisillemme?

Äitien tekemiä päätöksiä kritisoidaan ja heidän kykyä tehdä päätöksiä aliarvioidaan.

Imettäminen on osoittanut minulle sen, että siinä ei voi voittaa. Valitsee sitä mitä tahansa, aina jää joku asia harmittamaan. Imettäminen voi myös kuormittaa omaa kehoa tavalla, josta ei ole puhuttu. Jälkeläinen kirjoitti juuri aiheesta blogissaan. Imetys ei ole mustavalkoista – kuten se haluttaisiin kenties nähdä. Usein unohdetaan alue täysimetyksen ja korvikkeiden välillä. On olemassa lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa imetystä. Kaikki nämä tavat pitäisi olla hyväksyttäviä ja aivan yhtä hyviä. Jos tilanne todella vaatii korvikemaidon antamista, se ei saisi missään nimessä olla merkki epäonnistumisesta, vaan rohkeudesta ajatella perheen hyvinvointia kokonaisuutena. 

Usein unohdetaan alue täysimetyksen ja korvikkeiden välillä.

Äitiys on täynnä asioita, jotka opettavat meille, ettei täydellisyyttä ole olemassa. On tärkeää oppia pois täydellisyyden tavoittelusta. On tärkeää oppia näkemään mikä itselle ja omalle lapselle on paras ratkaisu. On myös tärkeää jättää muiden kriittiset kommentit taka-alalle.

Ylimielisten ja kaikki tietävien ihmisten kommentit ärsyttävät.

Minulle on tärkeää kuulla erilaisia näkökulmia. Nautin keskustella asioista rakentavasti. Mutta kyllä minuakin ärsyttää. Ylimielisten ja kaikki tietävien ihmisten kommentit ärsyttävät. Miksi joku luulee, etten olisi kääntänyt kaikkia kiviä? Miksi minun arviontikykyä kyseenalaistetaan? Kenelläkään ei ole oikeutta arvottaa minun tekemiäni valintoja. Lisäksi usein nämä henkilöt kyseenalaistavat eri ammattilaistenkin ammattitaitoa ja kykyä arvioida tilanne kokonaisuus huomioon ottaen. Tällainen kriittisyys ja arvostelu on raskasta. Se ei auta äitejä eikä varsinkaan vauvoja. Siksi toivon, että liian fanaattisesti imetystä puolustavat ottaisivat hetken happea ja antaisivat jokaiselle äidille tilaa toteuttaa imetys juuri hänelle sopivalla tavalla.

Kriittisyys ja arvostelu on raskasta. Se ei auta äitejä eikä varsinkaan vauvoja!

Ollaan enemmin kannustavia ja jokaisen päätöksiä tukevia ystäviä toisillemme. Me äidit olemme sen ansainneet!

Me annamme niin paljon itsestämme lapsellemme, ettemme ole ansainneet tätä painetta mitä imetys tällä hetkellä tuo!

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Ps. Instagramissa on menossa huikea arvonta yhteistyössä Gaston Luga kanssa. Käy osallistumassa!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

🍁🍂syysARVONTA yhteistyössä @gastonluga 💥🍁 . . Satojen uusien seuraajien kunniaksi pistetäämpä pitkästä aikaa arvontaa pystyyn. Halusin tällä kertaa ilahduttaa teitä tällä ihanalla repulla, sillä pienen lapsen kanssa reput vaan on kaikkein käytännöllisimpiä. Joten tänä syksynä kannattaa panostaa tyylikkääseen reppuun. 💥🍁🍂 Reppu toimii hyvin hoitolaukkuna. Sinne mahtuu vaipat, pyyhkeet, vaihtovaatteet ja muut tarvikkeet #packitwithGL 🍁💥 Musta on parasta, jos tyylikkyys ja käytännöllisyys kohtaavat. Silloin äiti-ihminen kiittää 🍁🍂 . . 🧡Arvonnan lisäksi sulla on nyt mahdollisuus saada kaikista #GastonLuga tuotteista -15% koodilla SUSANNAMUSTAJÄRVI (19.12 asti) www.gastonluga.com. Kaikille repun ostaneille tulee kaupanpäälliseksi Ärlig-toilettilaukku (arvo 39€). 🧡 . . 💥Ja sit hei arvontaan. Arvon yhden – voittajan itse valitseman – repun #GastonLuga mallistosta (arvo 79€-119€). 💥 . . 🖤Alla ohjeet osallistumiseen: . 1. Seuraa @gastonluga sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuu tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . Arvonta päättyy perjantaina 11.10 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . ONNEA ARVONTAAN KAIKILLE! 🖤 #arvonta #yhteistyössä #GastonLuga #reppu #backbag

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu