Uusi blogi

Nyt olis vihdoin se aika, että blogi alkaa veteleen viimesiään.

Melko hiljasta täällä onkin ollut. Syy siihen löytyy mun elämäntilanteesta, joka on tällä hetkellä ollut melkosta myllerrystä. Mutta positiivista tässä on se, että asiat alkaa loksahteleen pikku hiljaa kohdilleen.

En ole juurikaan enää täällä blogissa avannut mun arkea, mutta sen verran voin paljastaa, että olen muuttanut pois Tampereelta ja tällä hetkellä asun Turussa. Edelleen teen valmennuksia, pääsääntöisesti Tampereella, mutta pikku hiljaa siirrän valmennuksia yhä enemmän Turun suunnalle. Yhtenä uutena juttuna mainittakoon, että mulle on pian avautumassa omat nettisivut, jossa myös mun blogi jatkuu, hieman erilaisena, mutta yhtä inspiroivana. Lupaan sen! Seuraathan mua jo facebookissa ja Instagramissa? Siellä ilmoittelen sitten, kun uudet nettisivut aukeavat.

IMG_8397

Mitenkäs treenit? Treenit kohti syksyn kisoja on mennyt todella hyvin. Olen hyvin yllättynyt siitä, miten olen pystynyt hoitamaan kaiken tämän härdellin keskellä treenit ja ruokavalion ilman minkäänlaisia ongelmia. On ollut vapauttavaa välillä keskittyä muihin juttuihin ja jättää fitness asiat salille, kun sieltä poistuu. Kehitystä on siis tullut ja olen todella tyytyväinen omaan kuntooni. Kisadieetti luultavasti aloitetaan piakkoin.

Kiitos kaikille lukijoille ja seuraajille!

Blogi on ollut aina mulle sellainen henkireikä, jossa olen saanut avata omia ajatuksia. Mulla on aivan ihania lukijoita ja seuraajia. Toivottavasti löydätte jatkossakin myös mun uuteen blogiin ja uusille sivuille!

Kiitos kuluneista vuosista! Fitfashion.fi on yhteisö ja paikka, jossa on ollut hienoa olla blogaajana.

Nyt on kuitenkin aika kääntää uusi sivu ja mennä eteenpäin. Nähdään mun uudessa blogissa!

Kuva: Mikko Niemi Photography
Kuva: Mikko Niemi Photography

Koskettava tarina; Millaista on olla ylipainoinen Suomessa?

Mä olen paljon pohtinut sitä, miten fitnessbuumi ja täydellisen sekä urheilullisen vartalon ihannointi on vaikuttanut moneen ihmiseen, jotka kamppailevat ylipainon kanssa. Läpi historian on ollut erilaisia naisvartaloihanteita, ja niitä tulee varmasti aina olemaan. Siitä emme pääse mihinkään. Kuitenkin mun mielestä on hyvä pysähtyä ja miettiä asioita monelta eri kannalta. Mua kiinnostaa miten ylipainoinen pärjää tässä yhteiskunnassa? Millaista kohtelua saa, jos ei ole ihannemuottiin sopiva? Näitä ajatuksia pyöritellessäni olen päässyt juttelemaan asiasta monien kanssa, joilla on omakohtaista kokemusta. Jokaisen tarina on ollut hyvin koskettava ja ajatuksia herättävä.

Nyt mulla on kunnia saada jakaa yhden oman elämänsä sankarin tarina. Tämä on niin koskettava, että lukiessani tätä mulle tuli tippa linssiin.

Kuva: Mikko Niemi Photography
Kuva: Mikko Niemi Photography

Tämä kannattaa siis ehdottomasti lukea:

”Olen 27-vuotias nainen Tampereelta ja entinen kilpauimari että tanssija. Urheilutaustasta huolimatta olen kantanut aina lapsesta saakka taakkaa harteilla, joka on ollut ylipaino. Se on saanut paljon aikaan arvosteluja niin koulussa kuin aikuisiällä. Ollessani kouluikäisenä flunssassa sen kerran vuodessa, lääkäri mainitsi ettei tarvitsi flunssaa potea, jos olisin normaalipainoinen. Työskennellessäni kaupan alalla muistan kuinka eräät mummut kysyivät kassalla monellako kuulla olen . Kaupassa hyllyttäessäni tavaroita asiakas huusi ”Hei läskiperse, mistä täältä löytää kuivahiivaa”. Näitä muistoja on paljon.

Neljä vuotta sitten syttyi kipinä muuttaa elämäntapani parisuhteen kariutuessa, jossa kuulin jatkuvasti olevani ruma ja lihava. Päätin tavoitella 50kg pudotusta ja nyt takana on lähemmäs 30kg pudotus ja matkaa jatkuu edelleen.

Ylipainoisena eläminen ulkonäkökeskeisessä ja ”fitnessbuumi”-yhteiskunnassa on todella rankkaa. Emme täytä odotuksia, on se sitten vaatekaupassa, lenkkipolulla tai jopa työelämässä. Erityisesti meiltä elämäntapamuuttujilta odotetaan todella paljon ja omalla kohdallani olen kuullut kysyttävän projektini edetessä, osallistunko itse kisalavoille. Siitä on tullut jotenkin odotus, jos treenaat ja syöt terveellisesti sekä vielä tiputat painoa. Pitäisikö jokaisen painoa tiputtavan käydä hakemassa päättötodistus kisalavoilta? EI, ellei se sinua motivoi ja ole juuri se sinun juttusi!

Nyt kun matkani on jo hyvässä pisteessä, on salainen lapsuuden haave kuitenkin herännyt eloon. Saavuttaessani tämän matkan maaliviivan, on tavoitteeni lähteä testaamaan fyysistä ja tietenkin henkistä voimaani että kestävyyttä hieman erilaisen kilpailun merkeissä. Olen saanut niin kauhistelua että kannustusta, kun olen kertonut lähipiirissäni osallistuvani muutaman vuoden sisään Suomen vahvin nainen-kilpailuun. Äitini sanoi minun olevan suorastaan hullu ja sitä minä taidankin olla. Haluan rikkoa omia rajojani ja samalla myös näyttää mihin pystyn. Monien vuosien arvostelut ja haukkumiset ovat rakentaneet minusta nykyään henkisesti vahvan ja haluan pistää itseni vielä kunnolla likoon tämän tavoitteen parissa.

Arvostelut ovat myös muuttuneet näiden vuosien aikana ja nykyään saan enemmänkin kuulla kannustusta sekä ihailua siitä miten olen inspiroinut toisia. Haluan myös kannustaa muita, eritoten naisia tekemään juuri niitä valintoja mitä haluaa. Meidän ei pidä, emmekä saa olla samassa muotissa. Olkoon fitnessbuumia tai ei, meidän kaikkien ei tarvitse dietata ja bulkata miten kisailijat, jos emme kerta ole kisalavoille menossa. Elämäntapamuutos on rankka ja siinä mitataan sinun henkistä kestävyyttä eniten. Tee siitä muutoksesta tarpeeksi tiukka, mutta sinunlainen ja äläkä koskaan unohda nauttia elämästäsi sen matkan aikana!

Omaan elämääni kuuluu nykyään puhdas ruoka, sopivasti herkkuja ja liikunnan ilo. Tärkein asia minkä elämääni olen löytänyt, on rakkaus itseäni kohtaan. Sen löytäminen kesti lähemmäs 27-vuotta, mutta on ollut löytämisen arvoinen asia ja sitä meidän jokaisen pitäisi tavoitella koosta huolimatta. Koska juuri sinä olet itsesi paras kumppani!”

panthermedia_a13319258_painonhallinta

Kiitos vielä tarinansa kertoneelle ihanalle naiselle. Ei voi kuin ihailla! Sä olet rautaa, Vau!

Jos haluat alkaa seuraamaan tarinan henkilön matkaa, niin käy ihmeessä kurkkaamassa hänen blogiaan täältä.

TOP 3 vinkkiä loman viettoon

Kaikki hyvä loppuu aikanaan..

..ja niin alkaa käymään vähiin loma Dubain auringon alla.

On ollut aivan huikea loma. Ja koska jälkiviisas on aina hyvä olla, tässä tulee mun top 3 vinkkiä loman viettoon.

IMG_8329

IMG_8379

  1. Älä suunnittele lomalle aikataulua.

Usein meillä on tapana suunnitella lomalle aikataulu, että ehtii tehdä ja nähdä kaiken. Multakin kysyttiin ennen lomaa, että oonko suunnitellut loman hyvin, koska olen vaan viikon Dubaissa, ja että ehdin nähdä kaikki. Mä lähdin lomalle tuttuun tapaan niin, että lentokoneessa vasta aloin miettimään, että mitähän kohteessa mahtaa olla, mitä siellä on edes nähtävää. Liika suunnittelu mun mielestä tappaa spontaaniuden ja tuo lomaan turhaa stressiä. Ja mitä sillä loppujen lopuksi on väliä, että mitä sitä näkee ja kokee. Pääasia on, että on nauttinut lomasta ja fiilis on ollut mahtava. Ja tästä päästäänkin sopivasti seuraavaan aiheeseen.

IMG_8397

IMG_8358

2. Tee just sitä mitä haluat. Ihan sama mitä lomakohteesta on suositeltu nähtävän. Lepää, älä ota stressiä.

Kuinka moni uskaltaa jättää käymättä jossain kuuluisassa nähtävyydessä, jos vaan yksinkertaisesti ei huvita kierrellä nähtävyyksiä? Onko loma onnistunut, jos on vaan nukkunut, levännyt ja käynyt salilla? Mun mielestä on. On rohkeaa tehdä lomasta oman näköisensä. Aina ei tarvitse nähdä kaikkea, jos ei vaan huvita. Loman tarkoitus on rentouttaa, ei väsyttää tai kerätä lisää stressiä juoksemalla paikasta toiseen.

IMG_8362

3. Syö terveellisesti ja liiku.

Lomalla usein otetaan lisäkiloja, koska syödään paljon epäterveellistä ruokaa ja liikutaan vähän. Loman jälkeen on usein ähky ja loman jälkeen aloitetaan taas kuntokuuri. Sama on tehty juuri ennen lomaa ja taas sama jatkuu loman jälkeen. Onko siinä mitään järkeä? Jos haluat nauttia lomasta, syö terveellisesti ja liiku lomallakin. Lomaan kuuluu myös herkuttelu, mutta ei niin, että se tekee huonon ja ”tukkoisen” olon.

IMG_8399

IMG_8342

Lomat alkaa pikku hiljaa taas oleen ajankohtaisia meillä jokaisella vuorollaan. Mun mielestä on hyvä miettiä jo etukäteen, että millaisella fiiliksellä haluaa loman viettää. Siihen me kaikki voimme itse vaikuttaa.

IMG_8394

Lauantaina 9.4 palaankin heti sorvin ääreen ja vuorossa olisi Pohjoismaiden monipuolisin kamppailu- ja urheilutapahtuma Nordic Fightexpo Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Mä oon juontamassa siellä yhdessä Oskari Palomäen kanssa. Tuu paikalle tsekkaan meno. Tiedän, että tulossa on aivan huikea päivä. Nähdään siis siellä!

Tapahtuman ohjelmaan pääset tästä.

 

Fitness, syypää vääristyneeseen minäkuvaan?

Fitnessistä on viime vuosien aikana puhuttu paljon pohtien, että onko se terveydelle vaarallinen laji harrastaa. Usein lajista pois jääneet kertovat omia ajatuksiaan ja kommentoivat asiaa kiivaasti. Nyt haluan itse kertoa omia kokemuksia ollessani vielä lajissa tiiviisti mukana. Tällä kertaa en halua ottaa kantaa lajin terveydellisyyteen fyysisesti, vaan haluan kertoa omia ajatuksia siitä, miten oma minäkuvani koki ison kolauksen. Tämä teksti ei ole lajia mollaava tai syyttävä. Jokainen maalaisjärjen omaava ihminen ymmärtää, että mikään laji tai ilmiö ei sinällään ole syyllinen mihinkään. Se, miten me ihmiset käyttäydymme ja reagoimme erilaisiin asioihin on ratkaisevaa.

Mulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia oman minäkuvan kanssa. Olen aina ollut tyytyväinen  omaan vartalooni, mutta rakastan myös haasteita ja sitä, että tiedän pystyväni aina vain parempaan, jos itse niin haluan. Mulle kuitenkin ihmisen ulkomuotoa tärkeämpää on se mitä ihmisessä on sisällä. Kiltteys ja muiden ihmisten huomioon ottaminen on asioita, joita itse arvostan eniten muissa.

valkatut-11
Kuva: Mikko Niemi Photography

Tänä päivänä monilla on vääristynyt kuva siitä mikä todella on normaalia. Yhä enemmän havitellaan täydellistä vartaloa, vaikka oman terveyden kustannuksella. Motivaatio liikkumiseen on paljon ulkoista ja ulkonäkökeskeistä. Toisaalta tämä on tuonut myös positiivisia vaikutuksia, kuten halu pudottaa painoa ja samalla ennalta ehkäistä sairauksia.

Jokin aika sitten aloin huomaamaan kuinka oma käsitys normaalista oli myös alkanut vääristymään. Vietin paljon aikaa omassa lajissa kilpailevien kanssa, ja arki koostui paljolti lajiin liittyvien asioiden ympärillä. Tästä ja varmasti monesta muustakin asiasta johtuen aloin näkemään jopa itseni lihavana peilistä. Sanoin tämän asian kerran ystävälleni ääneen, ja samalla hetkellä tajusin, että tämä ei todellakaan ole normaalia. Miten ihmeessä mun omat ajatukset oli niin paljon muuttuneet? Miksi en nää sitä todellista minää vaan näen vain kisojen jälkeiset normaalit muutokset negatiivisena ja lihavuutena?

normal_DSC_8641~3
Tämä on illuusio mikä luodaan.

Tässä lajissa mun mielestä on erittäin tärkeää pysyä mahdollisimman paljon myös muiden ihmisten ympäröimänä, tehdä tavallisia asioita ja nauttia myös muustakin kuin treenaamisesta ja kurinalaisesta elämästä. Mitä paremmin pystyy lajin mahdollistamissa puitteissa tekemään elämästään tavallisen ihmisen arkea niin sitä paremmin ja pidempään jaksaa lajia harrastaa ja siinä kilpailla. Jos lajissa kun lajissa haluaa oikeasti menestyä, pitää sitä pystyä tekemään niin, että ei eristäydy muusta maailmasta. Mielelle ja motivaation ylläpitämisessä on tärkeää saada itse vaikuttaa omaan elämään. Lisäksi se, että tietää pystyvänsä ja kykenevänsä saavuttamaan asettamansa tavoitteet, tekee lajin harrastamisesta nautinnollisempaa. Mutta tärkeää on myös se, että tekeminen on sosiaalista ja elämään kuuluu läheisiä ihmisiä. Tämä viimeinen voi helposti unohtua ja läheisiä laiminlyödään, kun tosissaan halutaan menestyä ja päästä huipulle. Läheisiä ja hyvän tekemistä ei kuitenkaan kannattaisi koskaan unohtaa.

Mä hieman pelästyin omia ajatuksia ja lähdinkin heti tämän jälkeen muuttamaan omaa arkea jälleen sellaiseksi, että siihen kuuluu muutakin kuin lajiin liittyviä asioita. Tajusin, että musta ei tee yhtään huonompaa urheilijaa se, että jos annan arjessa energiaa myös muille asioille. Mun treenit itseasiassa paranivat ja muutenkin mieli muuttui huomattavasti paremmaksi tämän jälkeen. Uskon, että tulen olemaan paremmassa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti ensi syksyn kilpailuissa tämän ”herätyksen” ansiosta. Enää en myöskään näe peilistä vikoja. Olen ihminen, joka haluaa aina antaa kaikkensa sille mitä haluaa saavuttaa. Vihdoin olen oikealla tiellä, ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin laji, jossa haluan menestyä. Menestyminen elämän monella osa-alueella tukee aina toinen toistaan.

Mitä mieltä itse olet? Mitä sä näet peilistä kun katsot sinne?

Kuva: Mikko Niemi Photography
Sä olet juuri täydellinen tuollaisena! Kuva: Mikko Niemi Photography

Miksi personal trainerin tulee osata valmentaa myös mieltä?

*yhteistyössä Mentoritiimi Oy kanssa

On hienoa, että meillä Suomessakin on alkanut personal trainerin työ olemaan enemmän tuttua juttua. Monet ihmiset haluavat rinnalleen valmentajan, joka  tukee ja kulkee vierellä kohti parempia elämäntapoja. Mun mielestä on tärkeää puhua siitä, että millaisia valmentajia on olemassa, jotta jokainen meistä osaisi löytää juuri oikeanlaisen valmentajan itselleen.

Me ihmiset usein mennään ääripäästä toiseen. Välillä me liikutaan ihan tolkuttomasti, ja toisinaan ei yhtään. Suola on välillä hyvin vaarallista terveydelle ja kohta taas ei. Informaatiota on joka lähtöön ja toinen kumoo toistaan ja mistään ei voi tietää mikä pitää paikkansa. Miten kukaan tässä pystyy pysymään perässä? Ei kukaan.

Kaiken tämän härdellin ja kiireisen elämän vuoksi meillä on nykyään valmentajat. Ja sen vuoksi onkin tärkeää pystyä luomaan luottamuksellinen suhde valmentajaan, joka tuntee sinut niin hyvin, että osaa valmentaa sinua juuri oikealla tavalla niin, että rämpiminen informaatio- ja motivaatioviidakossa olisi hieman kevyempää.

12400775_572538836244616_2357991905983019023_n

Meillä on paljon erilaisia valmentajia. On personal trainereita erilaisilla taustoilla, on ravintovalmentajia ja on mentaalivalmentajia. Valmentajia on joka lähtöön ja niitä löytää joka paikasta. Mistä siis tietää kuka on oikeasti hyvä?

Mun mielipide on, että on valmentajalla mikä koulutus tahansa, on hän lukenut kuinka paljon ja kouluttautunut hirmuisesti, mutta jos hän ei osaa asettua valmennettavan asemaan, jos hän ei osaa kuunnella valmennettavaa ja ottaa hänen yksilöllisiä tarpeita huomioon, ei hänestä ole mitään hyötyä valmennettavalle. Näitä vuorovaikutus- ja valmennustaitoja oppii vain ymmärtämällä valmennettavan mieltä. Jokaisen valmentajan tulisi opiskella sitä, miten ihmisen mieli toimii, miten saada jokainen valmennettava innostumaan ja nauttimaan uusista tavoista niin, että se innostus lähtee ihmisestä itsestä. Näitä taitoja ei voi opettaa valmennettavalle ilman, että ymmärtää ihmisen mieltä.

Tärkeintä valmennustyössä on olla nöyrä. Jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija. Ei ole valmentajaa, joka voisi kertoa toiselle miten tätä elämää tulisi elää. Jokainen valmentaja osaa antaa ohjeita ja neuvoja. Harva osaa kuunnella.

Tällaista tänään.. itse olen hyvin keskeneräinen valmentaja, tulen aina olemaan. Mutta suuri intohimo tätä työtä kohtaan auttaa oppimaan jatkuvasti uutta. Tule sinäkin oppimaan –> mentoritiimi.fi

Onko fitness muuttanut käsitystä siitä, mikä on normaalia?

Tää postaus on täynnä kysymyksiä.. ilman mitään vastauksia. Oon pyöritellyt jälleen paljon ajatuksia, kun olen ollut flunssassa kotisohvalla. Laita kommenttia ja ajatuksia, jos sä oot miettinyt samoja asioita. Nyt sellainen aivoriihi olisi paikallaan. 🙂

Mä oon paljon miettinyt sitä, että mikä vaikutus tällä fitnessin suosiolla on ollut meidän kaikkien minäkuvaan (enkä tarkoita vain kilpailijoita, vaan kaikkia). Ihmisten käsitys siitä, mikä on normaalivartalo, on ihan kadonnut. Tuntuu, että jokaisella on jotain mitä haluaisi muuttaa itsessään. Kukaan ei ole enää tyytyväinen itseensä. Vai onko se oikeasti näin? Ja mikä on nykyään oikeasti normaalia? Miksi siitä on tullut niin epäselvää?

Mulle valmentajana tämän asian pohtiminen on ollut  tärkeää, sillä mulle tulee paljon valmennukseen ihmisiä, jotka haluavat tavalla tai toisella muokata vartaloaan tietynlaiseksi. Pyrin aina selvittämään valmennuksen alussa, onko tavoite sisäinen vai ulkoinen. Miksi tämä henkilö haluaa muokata vartaloaan? Onko siinä jokin muukin syy kuin se, että miltä näyttää? Aina parempi, jos tavoitteeseen liittyy jotain muutakin kuin ulkoiset motivaattorit. Ulkoisilla motivaattoreilla tarkoitan esimerkiksi juuri tuota ulkonäköä, yhteiskunnan paineita ja odotuksia. Ne usein ohjaavat yksilön tekemistä ja valintoja, mutta jotta päästäisiin oikeasti asian ytimeen ja siihen ymmärrykseen, mitä muutos vaatii ja onko se loppujen lopuksi kestävää, niin siihen tarvitaan muutakin kuin ulkoisia motivaation lähteitä.

IMG_7839
Nautitaan elämästä, niin kuin Pekkakin tekee!

Tärkeintä muutoksessa on kuitenkin se, että nauttii matkasta. Onko siis loppujen lopuksi aidosti ja ihan oikeasti kauheasti ihmisiä, jotka oikeasti nauttivat siitä, että metsästävät timmiä vartaloa? Uskon, että kunnianhimoisimmat kilpailijat oikeasti nauttivat, mutta tavallinen ihminen, joka ei kisaa, niin voiko se nauttia ruoan punnitsemisesta ja kurinalaisesta elämästä? Mä uskon, että jokainen voi oppia nauttimaan, jos haluaa! Mutta kuinka moni oikeasti haluaa? Olisiko kuitenkin nautinnollisempaa havitella terveyttä ja tyyväisyyttä omasta kehosta, nauttia elämästä ja liikkua sekä voida hyvin? Tämän asian selvittämiseen, ja yksilölliseen ihmisten ohjaukseen mun mielestä tarvitaan nykypäivänä valmentajia.

Yhä enemmän ihmiset haluavat timmiä vartaloa, ja ajatellaan, että oltaisiin valmiita tekemään paljonkin töitä vartalon eteen. Mutta miksi tuon työn haluaa tehdä? Vain siksikö, että saa sixpackin? Tavoitteena tosi harvalla on kuitenkaan lavalle nouseminen, vaan timmiä vartaloa metsästetään jo muutenkin. Miksi?? Miksi timmistä vartalosta on tullut niin haluttu?

Tuoko timmin vartalon metsästys liian isoja paineita ihmisille? Riittäisikö vähempikin?

Musta tää on tosi mielenkiintoinen aihe, sillä me eletään edelleen dieetien kulta-aikaa. Kaikki on jollakin dieetillä, kaikki haluaa treenata, ja kaikki haluaa timminvartalon. Vai oikeasti haluaako? Onko se jo mennyttä? Olisiko vihdoin tilalle tulossa hyvinvointi niin fyysisesti kuin henkisestikin?

 

 

Asiakaskertomus: ”Leijonakuningas”

Taas olisi vuorostaan aika antaa kynä valmennettavalleni. Hannan kanssa meidän vuoden kestänyt valmennussuhde päättyi viime viikolla ja nyt on hyvä hetki katsoa hieman taakse päin. Nainen joka istui viime viikolla sohvalla mun kanssa ei ole enää se sama nainen joka tuli ensimmäisen kerran vuosi sitten mun valmennustapaamiseen. Hannan oman mielen kehitys on ollut valtava, ja se näkyy myös ulospäin itsevarmuutena ja loistokkuutena. Mä olen super ylpeä tästä naisesta.. Lukemalla seuraavan jutun tiedät kyllä että miksi.

Hanna:

Siitä on tasan vuosi kun ensimmäisen kerran otin Susannaan yhteyttä Helth coach- valmennuksen tiimoilta.
Olimme tunteneet jo vuosikaudet ystävinä ja käyneet mm. Miss Suomi kilpailut yhdessä läpi. Muistoja löytyi ja tuntui,että vaikka meni pitkiäkin aikoja ettemme olleet yhteydessä, nähdessämme oli helppo olla ja jutella asioista.
Vuosi sitten kaipasin kuitenkin jotain muutakin kuin ystävän tukea, juttelukaveria. Tarvitsin apua,uutta suuntaa ja varmuutta tulevaisuuteen.
Olen toiminut kauneudenhoitoalan yrittäjänä jo 7-vuoden ajan. Työni teen tunteella ja ajattelen aina asiakasta ja hänen tarpeitaan ensin. Rakastan tätä! Rakastan vanhoja ja uusia asiakkaitani, hyviä ja huonoja palautteita. Vuosia yrittäjänä olleena kuitenkin tuntui että olin hukannut suuntani. En saanut itselleni uusia ideoita kehittää yritystäni ja turhauduin. Tällä alalla on tarjonta erittäin laajaa. Kokeilin erilaisia koulutuksia ja huomasin että köyhdyn entistä enemmän niin mielellisesti kuin taloudellisesti. Mikään ei tuntunut enää siltä ”minun jutulta”. Miten se voi olla mahdollista kun olen kuitenkin halunnut tätä pikkutytöstä lähtien? Juuri tähän kysymykseen tarvitsin apua Susannalta.
Ja sitä myös sain.

File 30.9.2015 17.12.35
Ylpeä valmennettavastaan! <3

Minun näkökulmastani meidän tarinamme oli kuin Leijonakuninkaasta. Tämä matka on kasvattanut minua ihmisenä niin fyysisesti kuin henkisesti. En enää kokeile kaikkia vastaan tulevia polkuja, vaan pysyn valitsemallani tiellä. En anna menneisyyden vaikuttaa enää tulevaisuuteen. Tiedän mitä haluan ja olen paljon itsevarmempi myös kertomaan sen.
Tiedän että tulevaisuus ei tule olemaan pelkkää tanssia, mutta näillä eväillä saan kompastumiset muutettua tanssiksi.
Olen nyt valmis sanomaan jopa: Te kuulette minusta vielä! 😉
Kiitos sinulle Susanna! Teet tärkeää työtä ja arvostan sinua paljon! <3

<3: Hanna

Miten tehdä tarkasta ruokavaliosta hauskaa?

File 19.12.2015 6.08.58

Multa usein kysytään, että miten ihmeessä jaksan syödä aina niin terveellisesti ja miten multa löytyy niin paljon itsekuria pysyä kolmatta vuotta tietyllä ruokavaliolla. Mulle ruokavalion noudattaminen ei oo koskaan ollut mikään kauhean iso haaste, mutta on niitä vaikeita hetkiä ollut mullakin. Ja sen vuoksi mulla on monia hyviä kikkoja, joiden avulla itse nautin tästä tavasta toteuttaa ruokavaliota. Ehkä paras tapa on huumori. Joka päivä hehkutan ruokailujen jälkeen omaa aivan sairaan hyvää ruokaa. Se on aitoa hehkutusta, koska nautin jokaisesta ateriastani suunnattomasti. Kiitän myös jokaisesta ateriasta itseäni. Miten tänäänkin olin loihtinut niin maukasta ruokaa. Päivästä toiseen, sama virsi! 🙂

Mutta tässä siis parhaimmisto mun vinkeistä 🙂 Pölli siitä itsellesi sopivimmat.

Banaani

Tää on ehdoton ykkönen ja jokaisen päivän pelastaja. Parempaa herkkua ei ole kuin banaani. Silloin kun ruokavalio on pitkään ollut sellainen, että siihen ei ole kuulunut valkoinen sokeri, on tuo banaani sellainen makeaherkku, että oksat pois. Ja saan hei herkutella joka päivä kaksi kertaa. Eikö olekin hienoa? Mulle herkkuja on myös rahka ja pudding. Niitäkin saan syödä pari kertaa päivässä. Eli näin kun laskee niin herkuttelen neljä kertaa päivässä.

File 5.11.2015 18.01.37

Chili

Chili on mun lempimauste ja käytän sitä joka paikassa. Laitan sitä kanaan, lihaan ja kalaan, pastaan ja salaattiin. Se on vaan niin hyvää. Ja kun mullahan ei ole hajuaistia, niin sen vuoksi on myös tuo makuaisti melko heikko. Tästä syystä mitä tulisempi ruoka sen parempi! Chilihän myös kesyttää nälkää. Oon joskus lukenut, että chilin kapsaisiini tekee olon kylläiseksi, ja sitä kautta ylensyönti vähenee. Kun vatsa on täynnä, eräät vatsalaukun hermosolut aktivoituu, ja kertoo aivoille, että olo on kylläinen. Rasvainen ruoka vaimentaa signaalia, jolloin syö helposti liikaa, mutta chilin lisääminen ruokaan saa signaalin lähtemään ajoissa. Aika mahtavaa, eikö?

Suola

Suola on sitten toinen mun lemppari, jota käytän lisättynä 8-10g päivässä. On se ruoka mikä tahansa, suola tekee siitä hyvää. Teen joka päivä itselleni Real leivän, jonka päällä on kurkkua ja suolaa. Nam!

Vesi

Juon päivässä noin 4 litraa vettä. Kun keho on tottunut saamaan paljon vettä alkaa vesikin maistumaan hyvälle. Vesi pitää myös nälkää loitolla ja mielen paljon virkeämpänä.

Muista juoda vettä 2-3 litraa päivässä!
Muista juoda vettä 2-3 litraa päivässä!

Purkka

Mikä sen parempaa kuin aterian jälkeen syödä purkkaa? Monilla on tapana ottaa ruoan päälle joku pieni sokerinen herkku. Mun mielestä purkka ajaa saman asian ja on huomattavasti terveellisempi vaihtoehto. Ajoittain syön todella paljonkin purkkaa. Ja koska tammikuussa on tapana tehdä lakkoja, niin tänä vuonna mä päätinkin tehdä purkkalakon. Saa nähdä onnistunko! 🙂 Vaatii kovaa itsekuria! heh.

Sellaisia vinkkejä. Onko sulla takataskussa vielä jotain parempia?

HOX HOX!!

GET UP! -tapahtuman lippupaketit on nyt arvottu. Arvontaan osallistui hieno määrä porukkaa, kiitos jokaiselle! Arpaonni osui tällä kertaa Lottaan ja Salsaan. Olen voittajiin yhteydessä sähköpostilla tässä lähipäivinä, joten Lotta ja Salsa kurkkikaas postianne. Toivottavasti nään mahdollisimman monia teistä siellä GET UP! -tapahtumassa. Tulkaa moikkaamaan, jos törmätään!

Haasteita arkeen palaamisessa?

Usein pitkien pyhien ja loman jälkeen arkeen palaaminen teettää suurta työtä meillä monella. Etenkin jos lomalla on tullut laiminlyötyä tavallisia rutiineja niin ravinnon kuin liikunnankin suhteen. On tullut nukuttua miten sattuu, ja valvottua pitkälle yöhön.

Ja kun arki koittaa tuntuu pelkästään töihin herääminen jo ylivoimaiselta. Miten ihmeessä sitä jaksaisi ottaa itsestään niskasta kiinni ja saisi vanhat rutiinit palautettua?

Mun omat kokemukset ja neuvot asiaan lähtee ihan perusasioista.

File 3.1.2016 16.19.51
Onko mieli vielä lomalla?

Päätös

Tee päätös milloin olet valmis aloittamaan arjen jälleen säännöllisenä ottaen huomioon levon, liikunnan ja ravinnon. Kaikkea ei tarvitse laittaa kuntoon välittömästi, mutta päätä milloin teet mitäkin. Aloitatko esimerkiksi sillä, että ensiksi käännät oman sisäisen kellosi jälleen oikeaan aikaan. Ja sen jälkeen lähdet suunnittelemaan ja toteuttamaan liikunnan osaksi arkea. Ja lopuksi vielä ruokailut kuntoon. Askel askeleelta olet taas jälleen arjessasi kiinni ja viikon päästä kaikki tuntuu jo hyvin luontevalta.

Anna itsellesi aikaa

Tärkeää on tiedostaa se, että lomalta paluu vie aikaa, ja kannattaa antaa itselleen muutama päivä aikaa taas totutella siihen. Jos liian nopeasti alkaa soimaan itseään siitä, että arki tuntuu raskaalta, tekee se itselle vain huonon mielen.

Kirjaa tekemättömät työt ylös

Pyhien ja loman jälkeen usein tuntuu siltä, että asiat on kasaantuneet ja asioiden tekemisen aloittaminen teettää suurta tuskaa. Laita tekemättömät asiat ylös paperille ja lähde tekemään asioita järjestyksessä pikku hiljaa. Joka kerta kun olet yhden asian saanut tehtyä, vedä se yli listastasi. Näin huomaat kuinka tekemättömien asioiden lista lyhenee ja stressi pienenee. On myös paljon helpompi tarttua yhteen asiaan kerrallaan ja tekemisen aloittaminen on helpompaa.

Nauti arjesta

Teetkö arjessa niitä asioita joista nautit? Tuntuuko arki houkuttelevalta vai pakkopullalta? Nyt on paras aika laittaa arki kuntoon ja muokata siitä nautittava.

File 30.12.2015 10.34.19

Rentoudu iltaisin

Pyhien ja loman jälkeen nukkumaan meno meinaa usein venyä myöhään. Ota illasta aikaa itsellesi, lue hyvää kirjaa, kuuntelee rauhallista musiikkia ja mene ajoissa sänkyyn. Siten saat jälleen unirytmin paremmin kuntoon. Kun saat hyvät ja palauttavat yöunet, tuntuu arkikin taas paljon valoisammalta.

DSC02297
Ja sit taas mennään?!!?

Onko sulla ollut vaikeuksia palata takaisin arkeen?

GET UP!

Ihanaa tätä vuotta kaikille!

Vielä olisi sunnuntaihin asti aikaa osallistua GET UP! -hyvinvointitapahtuman lippujen arvontaan täällä blogissa. Käy osallistumassa arvontaan tästä. Aloitetaan vuosi siis liikunnan ja hyvinvoinnin merkeissä!

Tapahtuman aiheena on liikunta, ravinto, mielen hyvinvointi sekä näihin olennaisesti liittyvät jutut. Tällä kertaa kyseessä ei oo mikä tahansa tapahtuma, sillä tarkoitus on nimittäin saada tapahtumakävijät liikkeelle lenkkareissa. Ja tämä siksi, koska paikan päällä pääset kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja, tutustumaan näytteilleasettajiin ja inspiroitumaan kiinnostavista puhujista. Mä olen saanut jo näin etukäteen tutustua näytteilleasettajien tarjontaan ja olen testaillut Casallin mobility foam rolleria ja KARI TRAAn aivan loistavaa treenitoppia. Nämä ja paljon paljon monia muita näytteileasettajia on mukana tapahtumassa. Tarjontaan pääset tutustumaan tästä.

File 30.12.2015 10.59.22
CASALL mobility foam roller
File 30.12.2015 10.58.58
KARI TRAA treenitoppi

File 30.12.2015 10.58.41

File 25.12.2015 20.19.50

Puhujien joukossa tänä vuonna nähdään muunmuassa Pekka Hyysalo, Kemikaalicocktail-blogin kirjoittaja Noora Shingler, Joni ja Kaisa Jaakkola sekä pikaluistelija Mika Poutala.

Itse olen ilman muuta menossa ja veikkaan, että tulossa on aivan varmasti kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen tapahtuma!

Käy siis ihmeessä osallistumassa arvontaan tästä.

150 ensimmäiselle kävijälle on jaosssa myös molempina tapahtumapäivinä kattava Goodiebag.

File 25.12.2015 19.40.15
Goodiebag