Ovatko pelkosi onnesi tiellä?

Kyllä me ihmiset olemme sitten erikoista lajia, sillä olemme ainoita, jotka osaavat taitavasti rakentaa häkin oman itsensä ympärille. Meillä on taito rajoittaa omaa tekemistämme erilaisten pelkojen ja asenteiden vuoksi.

Olen elämäni aikana usein miettinyt omia asenteitani, pelkojani ja ajatuksiani, jotka voivat pahimmillaan pahasti rajoittaa mun joka päiväistä kokemusmaailmaa ja ikimuistoisten hetkien syntymistä. Tällaiset pelot tai asenteet voivat olla hyvin pieniä ja huomaamattomiakin. Elämässä usein tulee lähes päivittäin tilanteita, joissa tulee tunne, että ”eikä, mä en voi tehdä tätä”, en joko uskalla tai jännittää liikaa. Tai mieleen tulee ajatus epäonnistumisesta. Tällaisissa tilanteissa jokin kuitenkin sisälläni sanoo, että asian tekeminen tai toteuttaminen voisi olla hauskaa ja se voisi ollakin juuri sitä mitä haluan. Ja mistäs sitä ikinä tietää, jos ei koskaan kokeile?

Tällaisen tilanteen tullessa eteen olen pyrkinyt aina ylittämään itseni ja tarttumaan tilanteisiin, jotka ovat niin sanotusti oman mukavuusalueen ulkopuolella. Onnistuessaan ja kokeilun jälkeen kokemus tuo aina jotain hyvää, ja se ainakin kehittää omaa itseluottamusta ja rohkeutta. Jokaisella ihmisellä on omat pelkonsa ja asenteensa, joita haluaisi voittaa.

3108-002
Kuva: Mikko Niemi Photography

Mulla on muutamia pelkoja, joiden kanssa olen jo pitkään tehnyt töitä. Yksi suurimmista peloista on aikaisemmin ollut yksin oleminen. Mä olen perheeni keskimmäinen lapsi, joten olen aina tottunut siihen, että ympärilläni on ihmisiä. Olen aina ollut sosiaalinen ja tullut toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Mun perhe on myös hyvin läheinen ja me vietetään paljon aikaa yhdessä. Mulle yksin oleminen on aina ollut todella hankalaa ja olen jopa pelännytkin sitä. Pahimman kolauksen yksinololle sain vuonna 2008, kun sain riesakseni ahdistelijan, joka todistetusti oli useaan otteeseen ollut kurkkimassa makuuhuoneeni ikkunan takana. Lisäksi tämä tyyppi soitteli mulle ja seurasi mun tekemisiä. Tämä jätti muhun syvät jäljet, ja sen jälkeen yksinoleminen ja se, että kukaan ei tiedä missä liikun, pelottaa.

Tällä hetkellä nautin kuitenkin yksin olosta ja olen oppinut elämään asian kanssa. En enää pelkää. Olen tietoisesti hakeutunut paikkoihin, joissa olen joutunut oppimaan olemaan yksin. Olen ollut kahteen otteeseen vaihto-oppilaana. Tällä hetkellä elän yksin ja koen, että tuo pelko ei ole enää osa mun arkea. Ajoittain se kyllä nostaa päätänsä, mutta pääsen siitä nopeasti yli.

IMG_7443
Seinäkiipeily lääkkeenä korkeanpaikankammolle

Toinen yksi merkittävimmistä peloista on korkeanpaikankammo. Mulle korkeat paikat on aina ollu tosi kiehtovia, mutta mulle tulee tosi helposti heikko olo ja mua alkaa pyörryttää. Mä olen kiertänyt maailmalla monissa korkeissa rakennuksissa. Se on ollu mulle sellanen tosi tärkeä juttu, että olen saanut ylittää itseni. Meen mä mihin kaupunkiin tahansa, yleensä haluan löytää kaupungin korkeimman paikan tai rakennuksen ja kiivetä sinne, vaikka se joka kerta tuntuukin yhtä epämiellyttävältä.

IMG_7447
Mä niin inhoon olla tuolla ylhäällä, mutta samalla haluan sinne aina vaan uudestaan!

Suosittelen todella pohtimaan omia asenteita ja pelkoja, ja syöksymään kohti haasteita ja ongelmia, joihin ei koskaan olisi uskonut tarttuvansa. Ai että tuntuu hyvältä, kun oman pelkonsa voittaa. Siitä tulee ihan mieletön fiilis. Älä siis anna säkään pelkojesi tai asenteidesi rajoittaa elämääsi!

Muista, että välillä elämässä pitää myös osata irrotella!