Irti fitnessistä ry

Me elämme yltäkylläisyyden aikakautta, joka omilla ominaisuuksillaan tuo uusia haasteita riippuvuuksien kenttään. Ihminen on luontaisesti kohti mielihyvää hakeutuva yksilö, ja nyt kerron oman tarinani tästä.

Elämä ”rakkaudesta lajiin” vaiheessa on helppoa ja ihanaa, mutta mitä sitten tapahtuu kun rakkaus alkaa rakoilemaan? Nyt kirjotan yhden osan henkilökohtaisimmista teksteistäni ikinä. Miksi tämän teen? Haluan silläkin uhalla, että mut leimataan ”mistään mitään tietäväksi hörhöksi” tuoda esille hieman erilaista näkökulmaa itselleni tärkeästä lajista fitnessistä sekä myös kehonmuokkauksesta.

Olen pohtinut asioita paljon viimeisen kahden viikon aikana. Olen vuodattanut kyyneleitä ja päässä on pyörinyt ajatuksia ”onko tämä edes mahdollista” ja ”miten näin voi käydä mulle, koska luulin tietäväni asioista paljon”. Mutta kyllä se vain on niin, että myös kuka tahansa ammattiin katsomatta voi alkoholisoitua, joten niin sitä voi sairastua myös fitnessiin! Meistä kukaan ei ole sen vahvempi tai heikompi näissä asioissa. Tietämätön ei vain vielä halua tai osaa asiaa tiedostaa itsessään.

Onneksi kaikesta voi oppia ja kasvaa vielä rautasemmaksi ammatilaiseksi! Ilman näitä kokemuksia, en tietäisi tämänkään vertaa asioista, sillä näitä asioita ei voi oppia kirjoista. Ainakaan vielä.

nayttokuva-2016-10-10-kello-8-29-47

Päihde- ja mielenterveysammattilaisena tiedän, että elämä on he..vetin helppoa silloin, kun menee niin sanotusti kovaa ja ollaan omassa kuplassa tekemässä itselle mielihyvää tuovia asioita. Nämä asiat alkavat pikku hiljaa muokkautumaan osaksi omaa identiteettiä ja tässä vaiheessa omassa tekemisessä ei nähdä mitään outoa tai huonoa. Oman elämäntavan puolesta puhutaan ja sitä ylistetään. Ollaan onnensa kukkuloilla eikä yhtään ymmärretä ulkopuolisten kommentteja siitä, että oma toiminta olisi jotenkin erikoista tai outoa.

Tässä ei ole mitään väärää, sillä niin se ihmismieli vain toimii. Se mikä tuntuu hyvältä ja tuo mielihyvää tuntuu aluksi juuri oikealta tavalta elää ja tehdä asioita. Ja sitä halutaan vain lisää. Sitä halutaan niin paljon lisää, että jossain kohtaa ilman hyvänolon tuojaa ei pystytä elämään. Välillä yritetään pyristellä karkuun ja irti vanhoista kuvioista, mutta kerta toisensa jälkeen huomataan helpommaksi ja luonnollisemmaksi tavaksi vain jatkaa, koska muutos on todella hankalaa ja työlästä.

normal_dsc_86413

Jollekin tuo mielihyvän tuoja on alkoholi, sokeri, rasvainen ruoka, toisille huumeet tai uskonto ja kolmansille liikunta. Fitnessissä se on äärimmäisyyksiin viety itsensä kontrollointi ja itsekuri. Kriittinen kohta onkin siinä, milloin tekeminen muuttuu projektista normaaliksi elämäksi niin sanotusti elämäntavaksi. Ei viikonloppuisin juhlivakaan ole vielä alkoholisti, mutta joka päivä juomista harrastava on jo pahasti alkoholiin koukussa.

Aina ajatellaan, että ne lajia harrastavat, jotka ovat nousemassa ensimmäistä kertaa lavalle ja jatkuvasti päivittävät omaa sosiaalista mediaansa ja hypettävät lajin hienoutta, niin että he olisivat jotenkin ärsyttäviä ja lajista tietämättömiä, ehkä jotenkin vähän hölmöjäkin. Mutta ei, he ovatkin kuvainnollisesti niitä vielä siinä viikonloppujuhlinta vaiheessa olevia tai arki-ilta tissuttelijoiksi siirtyviä ja sen vuoksi innoissaan asiasta. En tarkoita etteikö he tekisi asioita yhtä tarkasti ja 100% fitnessissä, mutta ajatuksen tasolla prosessi on verrannollinen ja hyvin tilannetta kuvaava.

file-15-3-2016-14-33-29
Kuva: Mikko Niemi Photography

Siinä kohtaa kun tekeminen muuttuu elämäntavaksi, on asiat muuttuneet. Nykyään on hienoa ja muodikasta sanoa, että fitness on mun elämäntapa eikä siinä ole mitään kummallista. Näin puhuvat ihmiset, jotka eivät ole koskaan oikeasti työstäneet omaa mieltänsä niin, että yrittäisivät vuosia kestäneen fitness elämäntavan jälkeen elää elämää kontrolloimatta omaa syömistään tai treenaamistaan. Kukaan ei voi tietää mitä se on ennen kuin muutoksen tekee itse! Ja moni ei halua muutosta tehdäkään, sillä harva näkee elämäntyylissään edes mitään outoa tai poikkeavaa. Se on heille se oikea tapa elää, eikä sitä tulisi kyseenalaistaa! Harmillista tässä on vain se, että juuri nämä henkilöt ovat jakamassa ihmisille dieettivinkkejä ymmärtämättä sitä tosiasiaa, että ihmisen ei ole mielellisesti terveellistä elää pitkiä aikoja kontrolloiden syömisiään tai liikkumistaan. Mitä enemmän vakuuttelet muille ja itsellesi, että tämä on sitä mitä haluan tai että tämä ei tuota mulle mitään ongelmaa, sitä syvemmällä olet koukussa, ja sitä vaikeampaa siitä on päästä irti.

Jotkut eivät halua koskaan edes päästä irti ja se on ok, sillä tämä riippuvuus ei aiheuta suoranaisesti ympärillä oleville ihmisille haittaa, joten jokainen eläköön parhaaksi katsomallaan tavalla. Vai aiheuttaisiko se sittenkin haittaa myös ympäristölle? Mä mielelläni voisin kirjoittaa aiheesta myös kasvatusalan ammattilaisen näkökulmasta joskus myöhemmin.

Haluan tässä kohtaa vain mainita, että te jotka olette kerta toisensa jälkeen dieetin jälkeen repsahtaneet takaisin ”normaaliin” elämään, onneksi olkoon! Te olette säilyneet terveinä ettekä ole sairastuneet syömisen kontrollointiin. Tai ainakaan pahasti. Ellet sitten ahmi ruokaa ja sitä kautta et pysty terveellisesti hallitsemaan syömistäsi. No se siitä.. Totuus on, että terve suhtautuminen ruokaan on sellainen, että sen ei kuuluisi rajoittaa elämää tai olla suuressa roolissa elämässä. Ja tähän joku voi todeta, että ei fitness rajoita, koska teen juuri niitä asioita kuin haluan. Mutta kyllä se rajoittaa. Piste!

Useimmiten fitnessiä tai kehonmuokkausta pitkään tehneet pyörivät yhdessä tai saattavat olla hieman yksinäisiä. Samanlailla käyttäytyvät päihderiippuvaiset tai ketkä tahansa riippuvuuteen sairastuneet vertaisryhmät. Mistä tämä siis kertoo? Siitä, että ympäriltä aletaan pikku hiljaa plokkaamaan muita ihmisiä pois, jotka eivät elä samanlaista elämää, jolloin omasta tavasta tulee normaali omassa elinpiirissään ja tämän vuoksi ei sitä yleensä lähdetä kyseenalaistamaankaan. Näin tapahtuu myös päihderiippuvaisille, mutta useimmiten jossain kohtaa tilanteeseen puuttuu joku ulkopuolinen taho, jos elämäntyylistä on alkanut olemaan harmia myös ympäristölle. Tässä kohtaa myös päihdeongelmainen aluksi puolustelee ja kieltää ongelman olemassa oloa.

3108-004
Kuva: Mikko Niemi Photography

Mä en kirjoita aiheesta sen vuoksi, että vihaisin lajia tai olisin jotenkin muuttanut suhtautumistani lajiin. Mä kirjoitan aiheesta, koska mun omat silmät alkoivat aueta aiheelle ja näkökulmalle noin puoli vuotta sitten ja siitä lähtien olen analysoinut ja havainnoinut itseäni ja lajin parissa ympärilläni olevia ihmisiä ja todennut havainnot hyvin todeksi. Lajista tauolle jääminen herätti myös ymmärtämään sen, että ei se olekaan niin helppoa muuttaa ajatuksiaan kontrolloidusta elämästä vapaaksi, itseään ja kehoaan kuuntelevaksi yksilöksi. Mä olen siis fitness addiktiosta toipuva ja onnekseni olen saanut tähän vertaistukea muilta samojen asioiden kanssa painivilta.

Jokainen lajia harrastava, joka joskus haluaa päästä eroon syömisen kontrolloinnista, tulee törmäämään tähän samaan asiaan, myöntää sen itselleen tai ei. Olen huomannut, että nämä ajatukset ovat yleisiä ja kaikille lajin parissa pyöriville tuttuja juttuja. Mutta haluan painottaa, että näitä asioita ovat pohtineet vain he, jotka ovat kehityksessään siinä kohtaa, että heidän sisällä kuitenkin vielä palaa pieni liekki siitä ”normaalista elämästä”. Näistä asioista ei vain uskalleta puhua ääneen, sillä pelätään muiden reagointia ja sitä, että olisi jotenkin huono, erikoinen tai epäonnistunut.

Mä mielelläni kerron omista ajatuksista ja kokemuksista lisää myöhemminkin, jos teissä lukijoissa on sellaisia, jotka niistä haluaa lukea? Laita siis kommenttia, jos aihe kiinnostaa ja mikä siinä erityisesti sua kiinnostaisi. Mulla on paljon mielenkiintoisia ajatuksia tullut mieleen viimeisten vuosien aikana, mutta erityisesti nyt kahden viikon aikana.

Pakko todeta, että on tää ihmismieli kyllä mielenkiintoinen. Varsinkin kun omasta päästä on kyse niin on jännää huomata kun järki sanoo toista, mutta tunteet ja ajatukset vievät tekemään aivan toisin. Jännä todeta, että ei se muutoksen tekeminen todella ole helppoa.. Vanhasta irti päästäminen on haastavaa! Siinä on kyllä haastetta kerrakseen pienelle ihmisille.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin päätetään tämä saarna riippuvuuksista. Ja vielä painotan, että tämä on minun näkemys lajin koukuttavuudesta, eikä ole tieteellisesti tutkittua, joka tosin olis aika mielenkiintoista, jos joku sellaisen tutkimuksen tekisi. 🙂

Kaksi yötä ★

Nyt olisi enää kaksi yötä kilpailuihin, ja kuten tapana on kysyä, miltä nyt tuntuu?

Fiilikset on olleet koko viikon erittäin hyvät. Olen pohtinut paljon asioita. Nyt on ollut aikaa keskittyä vain itseensä, joka on vain positiivista, sillä teen sellaista työtä, jossa usein unohtaa oman jaksamisen, kun paahtaa vaan auttamassa muita. Koko viimeistelyviikon olen ollut oikein hyvällä tuulella, elämä on ollut todella lepposta toisin sanoen.

Nälkää en ole nähnyt juurikaan koko dieetillä. En tiedä johtuuko se siitä, että en anna nälän tunteen vallata mun mieltä, vai voiko todella olla niin, että olen onnekas, sillä en ole juurikaan siitä tunteesta joutunut kärsimään. Tämä kisadieetti on ollut enemmänkin henkien taistoa kuin fyysistä kärsimystä. Olen paljon pohtinut elämää, ja sitä mitä haluan tulevaisuudelta. Tämä tuleva viikonloppu näyttelee isoa osaa siinä, millaisia valintoja tulevaisuudessa aion tehdä. On jotenkin jännää, kun monet asiat kulminoituu yhteen viikonloppuun. Tulossa on mahtavia työjuttuja, ja tämä kilpailu-ura on vain osana niitä.

fitnessclassic2015-2652

Kisadieettiin liittyen joka vuosi on tullut jopa ihan sellainen olo, että teemmekö jotain väärin? Vai oonko jotenkin masokisti, etten huomaa olevani rikki?! Missä se kaikki ”kisadieettikärsimys” on? Aikaisempien kilpailukokemusten pohjalta voin kuitenki todeta, että ei tämä bikini fitness kilpaileminen ole mitään kovaa kärsimystä. Totta kai se ottaa paljon ja rajoittaa elämää, mutta olennaista on, että kokeeko kiitollisuutta saadessaan tehdä tätä, vai näkeekö asian niin, että joutuu koko ajan luopumaan jostain paremmasta. Jos nauttii siitä mitä tekee, niin ei tämä ole kärsimystä, tämä on hienoa!

nfe2015-7310

Mä olen viimeisen viikon ajan lähinnä lepäillyt ja antanut aikaa itselleni. Ehkä maailman hienointa, ja jokaisen tulisi suoda itselleen tällainen viikko muutaman kerran vuodessa. Ajoittain olen ollut väsynyt, mutta en koe sitä kovinkaan suurena juttuna. Muisti on hiukan ollut kehnompi ja sanoja on joutunut välillä hakemaan ihan muutamia pitkiä sekunteja, mutta nekin ovat olleet vain hauskoja juttuja, sillä välillä on ihan vapauttavaa olla hölmö. Ja itselleen on kyllä kiva nauraa. Ja nyt sitä on saanut olla hölmö ihan luvan kanssa. 🙂

Lyhyesti virsi kaunis; tämä kaikki on täyttä totta, en kaunistele yhtään.

nfe-4563

Näissä tunnelmissa jatketaan matkaa.. Nähdään lauantaina Lahden Messukeskuksessa, ja tosiaan viikonlopun mun ensimmäiset kilpailut Ben Weider Legacy Cup alkaa klo 10 messujen päälavalla Ben Weider -lavalla!

Toivon sydämeni pohjasta kaikille viikonloppuna kisaaville oikein paljon onnea ja menestystä! Tästä viikonlopusta tulee huikea.

★ Susanna

 

JA NYT on korkea aika lähteä seuraamaan mua instagramissa @susanna_mustajarvi

Fitness, syypää vääristyneeseen minäkuvaan?

Fitnessistä on viime vuosien aikana puhuttu paljon pohtien, että onko se terveydelle vaarallinen laji harrastaa. Usein lajista pois jääneet kertovat omia ajatuksiaan ja kommentoivat asiaa kiivaasti. Nyt haluan itse kertoa omia kokemuksia ollessani vielä lajissa tiiviisti mukana. Tällä kertaa en halua ottaa kantaa lajin terveydellisyyteen fyysisesti, vaan haluan kertoa omia ajatuksia siitä, miten oma minäkuvani koki ison kolauksen. Tämä teksti ei ole lajia mollaava tai syyttävä. Jokainen maalaisjärjen omaava ihminen ymmärtää, että mikään laji tai ilmiö ei sinällään ole syyllinen mihinkään. Se, miten me ihmiset käyttäydymme ja reagoimme erilaisiin asioihin on ratkaisevaa.

Mulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia oman minäkuvan kanssa. Olen aina ollut tyytyväinen  omaan vartalooni, mutta rakastan myös haasteita ja sitä, että tiedän pystyväni aina vain parempaan, jos itse niin haluan. Mulle kuitenkin ihmisen ulkomuotoa tärkeämpää on se mitä ihmisessä on sisällä. Kiltteys ja muiden ihmisten huomioon ottaminen on asioita, joita itse arvostan eniten muissa.

valkatut-11
Kuva: Mikko Niemi Photography

Tänä päivänä monilla on vääristynyt kuva siitä mikä todella on normaalia. Yhä enemmän havitellaan täydellistä vartaloa, vaikka oman terveyden kustannuksella. Motivaatio liikkumiseen on paljon ulkoista ja ulkonäkökeskeistä. Toisaalta tämä on tuonut myös positiivisia vaikutuksia, kuten halu pudottaa painoa ja samalla ennalta ehkäistä sairauksia.

Jokin aika sitten aloin huomaamaan kuinka oma käsitys normaalista oli myös alkanut vääristymään. Vietin paljon aikaa omassa lajissa kilpailevien kanssa, ja arki koostui paljolti lajiin liittyvien asioiden ympärillä. Tästä ja varmasti monesta muustakin asiasta johtuen aloin näkemään jopa itseni lihavana peilistä. Sanoin tämän asian kerran ystävälleni ääneen, ja samalla hetkellä tajusin, että tämä ei todellakaan ole normaalia. Miten ihmeessä mun omat ajatukset oli niin paljon muuttuneet? Miksi en nää sitä todellista minää vaan näen vain kisojen jälkeiset normaalit muutokset negatiivisena ja lihavuutena?

normal_DSC_8641~3
Tämä on illuusio mikä luodaan.

Tässä lajissa mun mielestä on erittäin tärkeää pysyä mahdollisimman paljon myös muiden ihmisten ympäröimänä, tehdä tavallisia asioita ja nauttia myös muustakin kuin treenaamisesta ja kurinalaisesta elämästä. Mitä paremmin pystyy lajin mahdollistamissa puitteissa tekemään elämästään tavallisen ihmisen arkea niin sitä paremmin ja pidempään jaksaa lajia harrastaa ja siinä kilpailla. Jos lajissa kun lajissa haluaa oikeasti menestyä, pitää sitä pystyä tekemään niin, että ei eristäydy muusta maailmasta. Mielelle ja motivaation ylläpitämisessä on tärkeää saada itse vaikuttaa omaan elämään. Lisäksi se, että tietää pystyvänsä ja kykenevänsä saavuttamaan asettamansa tavoitteet, tekee lajin harrastamisesta nautinnollisempaa. Mutta tärkeää on myös se, että tekeminen on sosiaalista ja elämään kuuluu läheisiä ihmisiä. Tämä viimeinen voi helposti unohtua ja läheisiä laiminlyödään, kun tosissaan halutaan menestyä ja päästä huipulle. Läheisiä ja hyvän tekemistä ei kuitenkaan kannattaisi koskaan unohtaa.

Mä hieman pelästyin omia ajatuksia ja lähdinkin heti tämän jälkeen muuttamaan omaa arkea jälleen sellaiseksi, että siihen kuuluu muutakin kuin lajiin liittyviä asioita. Tajusin, että musta ei tee yhtään huonompaa urheilijaa se, että jos annan arjessa energiaa myös muille asioille. Mun treenit itseasiassa paranivat ja muutenkin mieli muuttui huomattavasti paremmaksi tämän jälkeen. Uskon, että tulen olemaan paremmassa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti ensi syksyn kilpailuissa tämän ”herätyksen” ansiosta. Enää en myöskään näe peilistä vikoja. Olen ihminen, joka haluaa aina antaa kaikkensa sille mitä haluaa saavuttaa. Vihdoin olen oikealla tiellä, ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin laji, jossa haluan menestyä. Menestyminen elämän monella osa-alueella tukee aina toinen toistaan.

Mitä mieltä itse olet? Mitä sä näet peilistä kun katsot sinne?

Kuva: Mikko Niemi Photography
Sä olet juuri täydellinen tuollaisena! Kuva: Mikko Niemi Photography

Nauti siitä mitä teet!

Mulla oli viikonloppuna kylässä kaksi aivan ihanaa ystävää Helsingistä ja Kouvolasta. Oli vaihteeksi aivan loistavaa pitää vapaa viikonloppu, ja varsinkin kun ei ollut mitään suurempia suunnitelmia.

IMG_7816

Toinen mun ystävistä on menossa kevään kisoihin ja mitäs muutakaan me sitten lauantaina tehtäisiinkään kuin harjoiteltaisiin poseerauksia? Oli mahtavaa laittaa pitkästä aikaa kisakengät jalkaan. Mä kyllä nautin niin paljon esiintymisestä, että kisakuume jälleen puraisi oikein kunnolla. Tänä keväänä kuitenkin oon henkisenä tukena kahdelle ystävälle, jotka nousee lavalle. Vaikka itse en keväällä kisaakaan, on jotenkin tosi hienoa saada olla prosessissa mukana myös näin tukijoukoissa. Samalla siinä myös itse pääsee kisadieettifiilikseen. Toivon jokaiselle kisadieetin alottaneelle ihan hirmusesti tsemppiä. Siitä kannattaa nauttia, koska kyllä vain se dieettiaika on kisaajan parasta aikaa.

FullSizeRender

 

Mulla oli viime viikolla tapaaminen mun valmentajan Harrin kanssa, ja kunto on pysynyt hyvänä. Kroppa toimii mulla todella hyvin ja kehitystä tulee. Saan olla kiitollinen siitä. Kohti syksyä siis mennään kovaa vauhtia. Lisättiin taas ruokaa ja saan tällä hetkellä syödä todella miehekkäästi. 🙂 Ei voi muuta kuin olla tyytyväinen.

IMG_7803

Tämä viikko tulee pitämään sisällään paljon töitä ja tuun oleen neljä yötä myös töissä mun vanhassa työpaikassa. On kyllä hienoa jälleen mennä tekemään mun mummon sanojen mukaan niitä ”oikeita töitä”. Yöt siis ollaan töissä lastensuojelussa, ja iltapäivät teen valmennuksia ja treenaan.

Tällä viikolla meillä on myös Mentoritiimin kanssa tulossa aivan loistava luento Tampereelle, jonne kannattaa ehdottomasti tulla paikalle, jos satut olemaan Tampereen suunnalla.

File 7.1.2016 16.59.08

Mun arki täyttyy tällä hetkellä siis työstä ja treenistä. Ihan parasta, sillä nautin kaikesta mitä saan tehdä!

Nautihan sinäkin arjestasi!

Millaisia ennakkoluuloja fitnessurheilijat kohtaa?

Mä olin eilen todella mielenkiintoisessa projektissa mukana nimeltä Elävä kirjasto. Tämä tapahtuma järjestettiin Tredun kirjastossa Pyynikintiellä Tampereella. Elävän kirjaston ideana on, että tapahtumaan osallistuvilla on mahdollisuus kohdata omia ennakkoluulojaan erilaisista asioista ja ihmisistä.

Elävä kirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen menetelmä ja tapahtuma. Elävä kirjasto pyrkii edistään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista.

File 12.11.2015 18.00.16

Elävä kirjasto on kuin tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia. Kirjallisuusluettelosta löyty tällä kertaa luettavaa moneen lähtöön kuten Cosplay-harrastaja, Gootti, Mielenterveyskuntoutuja, Polyamorinen, Sateenkaariperheen isä, Transsukupuolinen, Vaikeasti näkövammainen, Vammainen vegaani ja Fitness-urheilija.

Oli hienoa, että mut pyydettiin mukaan kirjaston kirjaksi. Mun kirja oli nimeltään ”Fitness-urheilija”. Tuosta seuraavasta kuvasta näette millainen oli mun ”kirjankansi”.

File 12.11.2015 17.42.40

Yllätyin itsekin kuinka paljon ihmiset olikin kiinnostuneita pääsemään juttelemaan ja esittämään kysymyksiä. Olin aika pitkälti koko ajan lainassa, eli paljon pääsi tapaamaan ihmisiä päivän aikana. Lainaajat saivat kysyä ihan mitä he ikinä halusivat, ja mulla oli myös oikeus kieltäytyä vastaamasta, jos siltä tuntui. Mun kohdalle ei kuitenkaan osunut mitään sellaisia kysymyksiä, joihin en olisi halunnut vastata. Oli oikein mielenkiintoisia kysymyksiä, ja tämä päivä todella avasi jälleen silmiä siinä, että kyllä vain tämä meidän laji ja elämäntapa on sellainen mikä puhututtaa ja herättää paljon ajatuksia.

File 12.11.2015 17.42.16

Oli hienoa päästä puhumaan ennakkoluuloista ja kertomaan siitä millaista tämä elämä oikeasti fitnessurheilijana on. Oli mahtavaa saada viedä eteenpäin sanomaa siitä, että fitness on todellakin urheilua. Luulen, että sain hyvin kumottua ennakkoluuloja. Päivän tavoite siis saavutettu!

Kiitos Tredu, Elävän kirjaston järjestäjät ja paikalla käyneet kaikki lukijat!

Lisää tapahtumasta voit käydä lukemassa täältä -> www.elavakirjasto.fi

Mitä mieltä sä oot noista ennakkoluuloista fitnessurheilijoita kohtaan? Pitääkö ne paikkansa?

JohanOnTreenit F. Susanna Mustajärvi

804592_10153882310326542_1029726383_n

Mulla oli kunnia olla mukana JohanOnTreenit blogisarjassa, jonka kuvaukset pidettiin muutamia viikkoja sitten. JohanOnTreenit blogisarja on JohanOnFitness Johannan tekemä sarja. Alkuperäisen postauksen pääset lukemaan tästä. Sarjan ideana on, että Johanna pyytää hänen omalle kotisalilleen vieraita treenaamaan. Vieraat ovat tunnettuja Bikini- ja Bodyfitnesskilpailijoita. Sarjassa on aina alussa pieni haastattelu, jonka jälkeen videolta pääsee näkemään vieraan lempitreenin. Vieras ja Johanna treenaavat treenin yhdessä, ja Johannalla ei ole tietoa mikä treeni tullaan tekemään, vaan hän saa tietää treenin vasta haastattelun aikana. Alkuhaastattelussa kaikille vieraille on esitetty samat kysymykset, jotta katsojat voivat vertailla vastauksia keskenään.

DSC02297

DSC02330 DSC02361 DSC02389

Idea tällaisesta blogisarjasta oli aivan mahtava ja totta kai lähdin mukaan toteuttamaan näin hyvää ideaa! Oli hienoa saada olla mukana jakamassa treeni-iloa ja vinkkejä omasta treenaamisesta.

Tässä siis video kokonaisuudessaan katsottavaksi. Videolta näet mun lempitreenin, ja pääset kuulemaan mun kolme kultasta vinkkiä liikkumiseen ja ruokavalioon peruskuntoilijalle! Oli kyl hienoa saada jakaa oma lempitreeni, pakko sanoa! Kiitos treenistä kuuluukin mahtavalle valmentajalleni Harri Forsbergille, joka muuten myös pääsi haastattelussa osaksi videota 😉 Miten? Se selviää videolta. 😉

Johanna on aivan mieletön persoona, ja oli ilo tutustua häneen paremmin. Aivan huippu tyyppi kertakaikkiaan!

Mutta nyt olisikin kiva kuulla, että mikä on sun lempitreeni?

Mitä tapahtuu kisojen jälkeen?

Urheilijalle yleistä on se, että kilpailujen jälkeen hengähdetään hetki ja otetaan hieman etäisyyttä juuri loppuneeseen kilpailukauteen. Kilpailuihin valmisteleva kausi on yleensä hyvin intensiivistä ja kilpailuihin tähtäävää aikaa, jolloin usein muut asiat jäävät sivumalle. Erityisesti fitness lajeissa keskittyminen ja se kuinka paljon energiaa ja aikaa annetaan kilpailuihin ja siihen valmistautumiseen on hyvinkin suuri ja kilpailuiden merkitys jokaisen urheilijan elämään on valtava. Urheilijalle tärkeää on optimoida oma arki sellaiseksi, että se tukee kaikella tapaa omia tavoitteita kilpailuissa. On siis luonnollista, että focus on täysin treenaamisessa, ruokavaliossa ja levossa. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun kilpailukausi on ohi?

File 19.10.2015 13.15.22
Kuva: Rehell/Turunen

Jokainen kisadieetin läpi käynyt voi varmasti allekirjoittaa ajatuksen siitä, että tämä laji antaa, mutta myös ottaa paljon. Fitnessistä tulee elämäntapa, tai sitten ei. Joillekin se voi olla henkistä taistelua ja itsensä ylittämistä. Jotkut taas suorittaa kisadieettiä ja mielessä on jatkuvasti ajatus palata vanhaan tapaan elää. Joillakin kilpailut jäävät yhteen tai kahteen kilpailuun, ja kilpailun jälkeinen aika on hieman sekavaa ja tuntuu, että elämältä puuttuisi suunta. Kilpailujen jälkeen voi olla hyvinkin tyhjä olo, jos kaiken energian on antanut kilpailuille, eikä ole ennen sitä yhtään miettinyt, että mitä kilpailuiden jälkeen tapahtuu.

File 19.10.2015 13.13.07
Maanantain herkkuhetkiä. Ihanat lapset <3

Mä en voi kirjoittaa kuin omista kokemuksista, mutta olen keskustellut monien kilpailijoiden kanssa, ja meitä on todellakin hyvin monenlaisia. Meillä kaikilla on omat motiivit tehdä ja harrastaa tätä lajia.

Mulle fitness on elämäntapa, johon kuuluu osana kilpaileminen. Mulle ei kuitenkaan kilpailut ole se numero yksi, vaan juurikin tämä arki. Lajiin kuuluu kurinalainen tapa elää. Lajissa saa haastaa itseään ja voida hyvin. Musta tässä lajissa on parasta se, että tietää tekevänsä päivittäin oikeita valintoja. Voin erittäin hyvin, kun mulla on suunta elämässä ja tiedän mitä haluan. Tiedän myös, että joka päivä kehityn ja jokapäiväisillä valinnoilla on todellakin merkitystä.

File 19.10.2015 13.14.07
Tämä hetki, juuri ennen lavalle nousua!
normal_DSC_8032~6
Voiko nainen enää onnellisemmalta näyttää?

Mulle siis esimerkiksi ruokien punnitseminen on tapa, ei taakka.  Rakastan treenaamista, ja teen sitä täydestä intohimosta. Aamulenkit ovat erityisesti mun henkireikiä ja salilla teen jokaisen treenin aina täysillä. Kisojen jälkeen maanantaina pidin yhden vapaasyöntipäivän, jolloin olin täysin vapaasti. En myöskään treenannut silloin. Tuo päivä riitti mulle nollaamaan tilanteen, ja sen jälkeen alkoikin siirtymäkausi kohti kehityskautta. Tämä tarkoittaa sitä, että me pikku hiljaa tullaan muuttamaan treeniohjelmaa ja ruokavaliota sellaiseksi, että lihaksen kehitys olisi mahdollisimman hyvää. Tällä hetkellä kuitenkin syön vielä kisadieettikaloreita.

Olen törmännyt viimeisen viikon aikana moniin keskusteluihin, jossa ihmisillä on ihmeellinen käsitys siitä, että nyt kisojen jälkeen palaan ”normaaliin”. Niin tosiaan, kyllä palaan normaaliin pikku hiljaa, mutta mulle normaali tarkoittaa edelleen ruokien punnitsemista ja kovaa treenaamista.

File 19.10.2015 13.13.46

Mun valmentajan Harrin kanssa ei olla vielä käyty uusia tavoitteita läpi, mutta torstaina tullaan siihen asiaan keskittymään. Kerron silloin sitten lisää. Mutta sen verran voin kertoa, että mun kilpaileminen tulee jatkumaan. Palo takaisin lavalle on edelleen yhtä suuri kuin aikaisemminkin. Mulla on vielä paljon saavutettavaa lajin parissa, ja olen valmis tekemään paljon töitä omien tavoitteiden eteen. Tässä hetkessä vain nautin tästä rutiininomaisesta ihanasta elämästäni. Tämä on just sitä mitä minä haluan tässä kohtaa.

Haluan haastaa sua nyt pohtimaan, että elätkö sinä tällä hetkellä sellaista elämää, jota haluat elää? 

Blogaajien juhla ja fitness vapaa viikonloppu

Viimeinen viikonloppu ennen kisoja on mennyt kyllä aivan hujauksessa touhuten paljon kaikenlaista todella mukavaa. Tämä viikonloppu oli täynnä kaikkea muuta kuin fitnessiä ja se sopii mulle, sillä on ihanaa tuulettaa mieltä tekemällä aivan kaikkea muuta. Ensi viikko tuleekin pitämään sisällään juurikin kisoihin valmistautumista, ja olen pyhittänyt kaiken ajan vain sille. Tämä mennyt viikonloppu oli siis tarkoituksella kaikkea muuta, koska onhan se nyt tärkeää, että elämässä on muutakin kuin kisat ja fitness. Eiks vaan?

File 4.10.2015 19.05.26
Ready to gala!?

File 4.10.2015 19.05.38

Perjantaina ajelin Helsinkiin ja meillä oli The Blog Awards Finland 2015 gaala. Oli muuten hienot juhlat ja oli mahtavaa nähdä kollegoita pukeutuneena parhaimpiinsa. Me mentiin gaalaan yhdessä Fittarin bloggarin ja tiimiystäväni Kristan kanssa. Oli hyvin luontevaa olla juhlissa sellaisen henkilön kanssa, joka elää samanlaista elämänvaihetta kuin itsekin. Meillä oli oikein mukavaa, vaikka ei pystyttykään nauttimaan gaalan antimista muilta kuin novellen osalta. Mutta kyllä, joimme sitä viinilasista. Olimme siis hyvinkin fiiliksissä mukana.

File 4.10.2015 18.50.14

File 4.10.2015 18.50.36

File 4.10.2015 19.06.13

File 4.10.2015 19.06.02

Omien treenien ja nukkumaanmenoaikojen vuoksi päätimme kuitenkin lähteä gaalasta suht aikaisin pois, sillä sohva ja villasukat todella houkuttelivat. Tässäkin asiassa oli hauska huomata kuinka toinen oli ihan samoilla linjoilla, joten ei siinä sitten muu auttanut kun lähteä kotiin, vaikka juhlat olivat juuri hyvässä nosteessa. Olen oppinut itsestäni viime vuosien aikana, että on tärkeää tehdä juuri niitä asioita joista nauttii. Gaalassa oli mukavaa, mutta kyllä vain siellä sohvalla lepäillen rankan treeniviikon jälkeen oli vielä mukavempaa.

Lauantaina starttasin jo seiskan maissa aamulla auton nokan kohti Turkua, jossa vietinkin koko viikonlopun Spartan Gearin PT- koulutuksessa. Meillä oli oikein mielenkiintoiset aiheet tänä viikonloppuna. Kirjoitan koulutuksesta oman postauksen, joten kuulette ensi viikon aikana, mitä saimme oppia viikonlopun aikana.

Ens viikolla alkaa siis viimeistelyt kohti Nordic Fitness Expo kisaviikonloppua! Jes!

Viikko tulee pitämään sisällään arvontoja ja kaikkea mukavaa, joten kannattaa pysyä valppaana. Huomenna se viikko sitten tärähtää käyntiin!!

File 4.10.2015 19.05.50
Ja totta kai piti yks vessaselfie ottaa myös :)

Miten sulla viikonloppu on mennyt?

Uusi kirja tulossa pian!

Kuuden aikaan aamulla kun kävelin aamulenkkiä tuttuun tapaan havahduin siihen, että nyt on kyllä syksy tullut jäädäkseen. Satoi vettä ja lehdet tippuili maahan. Aika ihanaa, kun meillä täällä Suomessa on erilaisia vuodenaikoja. Uskokaa tai älkää niin nautin lenkistä jopa silloin, kun sataa ja on pimeetä. Päivä alkaa parhaiten käyntiin lenkillä, jossa saa selkiytettyä ajatukset tulevaan päivään.

Ajatusten selkiyttäminen oli paikallaan tänäänkin sillä lenkin jälkeen oli jälleen pikainen valmistautuminen päivän kuvauksiin, jotka pidettiin Turusssa TFW:lla. Meillä oli kuvaukset, joissa kuvattiin erilaisia liikkeitä Spartan Gearin uuteen loka-marraskuussa julkaistavaan kirjaan toiminnallisesta harjoittelusta.

11998516_10208240676793496_726315553_n
Kevyttä työnnettävää 🙂 Kelkassa Antti Nurmi!

Toiminnallinen harjoittelu on kaikella tapaa yksikertaisuudessaan erittäin monipuolista treenaamista. Toiminnallisen harjoittelun ”guru” Antti Nurmi oli myös kuvauksissa mukana mallina, mutta myös varmistamassa ja korjaamassa, että kaikki liikkeet tehdään just eikä melkein oikealla tekniikalla.

12041737_10208240676513489_1516633469_n
Tehokas tapa saada sykkeet nousemaan ja hien pintaan

Olen saanut olla mukana oppimassa Antin taitoja tekniikoihin PT koulutuksen myötä, mutta myös tällaiset kuvaukset antavat hyvää pohjaa sille, että tekniikat hioutuu juuri oikeiksi. Tämä on hyvä niin valmentajan näkökulmasta kuin myös oman kilpaurheilu-uraani ajatellen. On erittäin tärkeää, että kaikki liikkeet etenkin kirjaan tulevissa kuvissa on suoritettu juuri oikealla tekniikalla, jotta niistä mallia ottavat eivät oppisi liikkeitä ehdoin tahdoin väärin. Tarkan työn myötä kirja tulee olemaan luotettava ja siitä saadut ohjeet, niin sanalliset kuin kuvallisetkin, ovat varmasti juuri niin kuin ne pitääkin olla. Lukutoukkana en millään malttaisi odottaa kirjan lanseerausta ja sitä, että pääsisi selailemaan sitä. Siinä tulee olemaan kaikki tehokkaat liikkeet yksien kansien välissä!

12077502_10208240676153480_1597594532_n
Kirjassa tulee olemaan paljon erilaisia ja tehokkaita liikkeitä, joista varmasti jokainen löytää itselle sopivimmat!

Kuvausten jälkeen ajelin takaisin Tampereelle omien treenien pariin Wolfille, jossa pääsin treenailemaan yhdessä Kristan kanssa, joka oli tullut kuntotsekkiin Tampereelle. Nyt olisi enää muutama päivä ja sit alkaisi viimeinen viikko ennen kisoja. Olen paljon pohtinut kilpailemista ja sitä miksi haluan elää juuri näin. Mulle kilpaileminen on yksi asia elämässä, josta saan paljon energiaa tekemiseen, mutta nautin kyllä eniten juuri treenaamisesta ja itsensä haastamisesta salilla, lenkkipoluilla ja portaissa. Kisojakin enemmän nautin siitä, että päivittäin mulla on erittäin hyvä syy mennä salille tekemään parhaansa. Saan siitä niin paljon! Toivotaan siis, että työn ja intohimon tulos näkyy ens viikolla kilpailuissa!

Huomenna olisikin kauan odotettu The Blog Awards Finland 2015 gaala. Siitä lisää myöhemmin!

Mistä sä saat eniten mielihyvää ja hyvää fiilistä? 

 

Voiko sanoa ääneen olevansa kaunis?

Eilen oli mielenkiintoinen päivä, kun sain olla mukana yhdessä hauskassa pilotissa Mediapoliksella Tampereen Tohlopissa. Mulla oli pieni rooli ohjelmassa, mutta mikä parasta tämän keikan jälkeen, kun näin itseni peilistä niin voin sanoa, että mun fiilis oli aivan mahtava. Peilistä katsoi kaunis, hyvän tuulinen ja vointinen nainen, joka tekee tällä hetkellä juuri niitä asioita, joista nauttii eniten. Jäin tuijottamaan omaa kuvaani ja kyynel valui poskelle. Olen vain niin onnellinen ja hitto toi nainen tossa on aivan tyrmäävä!

File 26.9.2015 8.50.38

File 26.9.2015 8.51.08

En halua, että kukaan ymmärtää mua väärin, mutta mulle on erittäin tärkeää, että näen itse itseni peilistä kauniina ja hyväkuntoisena. Se on mulle tärkeää, että viihdyn itse omassa vartalossani, olen tyytyväinen ulonäkööni, sillä se tuo mulle osittain myös hyvää oloa ja itsevarmuutta. Onko mulla oikeus sanoa asia ääneen ilman, että mut leimataan itserakkaaksi?

Kuvauksissa pääsin tutustumaan myös suomen pisimpään mieheen Sami Eerolaan, ja hei vau millanen persoona. Voin vain kuvitella kuinka elämä on erilaista, kun on poikkeava ja muita niin paljon pidempi. Elämänsä aikana on varmasti saanut vastailla mitä kummallisimpiin kysymyksiin. Mutta tämä mies oli valovoimainen ja hyvin ystävällinen. Ihana!

File 26.9.2015 8.50.56
Näytänkö mä ihan lapselta? :)

Enää olisi kaksi viikkoa siihen, että noustaan lavalle. Mä rupeen oleen kisakunnossa fyysisesti, mutta mielen kanssa on vielä hiukan työskenneltävää. Edelleen saan syödä paljon ja nälkää en juurikaan tunne. Muutaman kerran on tuntunut siltä, että on nälkä, koska aamupuuro on mulla neljänä päivänä viikossa tällä viikkoa ollut munakas. Voihan se olla, että sillä on merkitystä, mutta uskon kuitenkin, että se on enemmänkin henkistä nälkää. Treenien suhteen kaikki menee hyvin. En ole koskaan treenannut näin paljoa, ja nyt musta juurikin tuntuu siltä, että annan kaikkeni. Himmailla en halua!

Mielitekoja ei oo enää ollut verrattuna viime dieettiin. En ole kertaakaan vielä miettinyt sitä, että mitä sitä sitten söisi heti kisojen jälkeen. Mulla lähinnä on sellanen fiilis, että kumpa ne kisat ei koskaan loppuisi. Rakastan juuri tätä ja toivon, että mun kisakausi jatkuu mahdollisimman pitkään!

File 26.9.2015 9.05.03

Meillä on viikon päästä tulossa The Blog Awards Finland 2015 gaala. Ehdolla on ihan mahtavia blogeja ja tulee varmasti huikeat juhlat. Ootko käyny jo äänestämässä omaa suosikkiasi? Jos et, niin voit tehdä sen täältä.

Ihanaa ja rentoa lauantaita sinne ruudun toiselle puolelle! Mulla on vapaa viikonloppu ja ajattelin vain olla.

Mitä mieltä oot, voiko ihminen sanoa ääneen olevansa kaunis, ilman että on itserakas?