Imetys loppui yösyöttöjen loppumisen myötä

Kerroin viime postauksessa siitä, miten saimme yösyötöt loppumaan Peetun ollessa kuuden kuukauden ikäinen. Yösyöttöjen poisjäänti oli erittäin helpottavaa, sillä yöunet muuttuivat kertaheitolla huomattavasti paremmiksi. Muutos vaikutti kuitenkin myös imettämiseen kokonaisuudessaan, sillä samoihin aikoihin myös imetys alkoi vähenemään huomattavasti. 

Oma matkani imettäjänä on ollut melko vaiherikas ja kivikkoinen.

Oma matkani imettäjänä on ollut melko vaiherikas ja kivikkoinen. Imettäminen ei ole tuntunut missään vaiheessa helpolta. Se oli jatkuvasti melko työlästä. Imemisote ja kaikki tällaiset olivat kyllä kunnossa, mutta maitoa ei vain missään vaiheessa tullut tarpeeksi. Olin kuitenkin päättänyt, että haluaisin imettää, joten tein kaikkeni että se onnistuisi. Näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä yritin liikaakin. Vähempikin olisi riittänyt!

Olen jonkin verran kirjoittanut imettämisestä, kuten täysimetyksen sitovuudesta, imetystä tukevasta ruokavaliosta ja pohtinut korvikkeen käyttöä. Lisäksi pohdin imettämistä rintaimplanttien kanssa jo ennen synnytystä. Olen halunnut jakaa omia ajatuksia rehellisesti ja avoimesti teille, sillä koen, että tämä on aihe josta ei voisi koskaan puhua liikaa. Matkoja imettäjänä on varmasti niin monta erilaista kuin on imettäjiäkin. Liiallinen paine suoriutua jollakin tietyllä kaavalla tai tavalla on turhaa. Mielestäni tästä olisi hyvä puhua enemmän. Armollisuutta itseä kohtaan – sitä olisin kaivannut omalla kohdallani. 

Jo hiukan ennen yösyöttöjen poisjääntiä alkoi Peetu karttamaan imettämistä päivisin.

Jo hiukan ennen yösyöttöjen poisjääntiä alkoi Peetu karttamaan imettämistä päivisin. Kokeilin kaikenlaisia keinoja, jotta olisin saanut imetyksen jatkumaan. Imetys kuitenkin vaati täysin rauhallisen ja hämärän paikan. Tällaisia hetkiä en pystynyt liikkuvana ihmisenä takaamaan päiväsaikaan. Jouduin siinä kohtaa punnitsemaan kumpi minulle on tärkeämpää – imettäminen vai oma jaksaminen ja liikkuva elämäntyyli.

En halunnut joutua siihen tilanteeseen, että myöhemmin katuisin menneitä vuosia ja oman hyvinvoinnin laiminlyöntiä.

Olin jo ennen lapsen saantia päättänyt, että haluan pitää huolen siitä, että lapsi tulee osaksi meidän elämäntyyliä. En halunnut joutua siihen tilanteeseen, että myöhemmin katuisin menneitä vuosia ja oman hyvinvoinnin laiminlyöntiä. Tämän vuoksi oli melko helppoa päättää mikä meidän perheelle on oikeasti tärkeää. Vaikka imettäminen on ollut tärkeä juttu, vielä tärkeämpää oli perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon kuuluu isona osana se, että saamme liikkua ja tehdä paljon asioita päivän aikana.

Lopulta Peetun imetykset päiväsaikaan alkoivat päivä päivältä vähenemään.

Tästä seurasi siis se, että Peetun imetykset päiväsaikaan alkoivat päivä päivältä vähenemään. Lopulta imetin enää vain iltaisin ja aamuisin – kun yösyötötkin jäivät pois.  Ja lopulta ei Peetu enää syönyt rinnalla edes iltaisin. Aamuimetys jatkui muutamia päiviä, kunnes sekin sitten lopulta jäi. Jokainen imetyskerta on jäänyt pois niin, että olen monta päivää tarjonnut vielä rintaa, ja Peetu on itse jättänyt syömättä. Lopulta en ole enää edes tarjonnut. 

Imetys meillä lopulta loppui Peetun ollessa kuusi ja puoli kuukautta.

Imetys meillä siis loppui lopullisesti Peetun ollessa kuusi ja puoli kuukautta. Toisaalta se oli todella haikeaa. Olin jotenkin juuri alkanut nauttimaan imettämisestä. Aloin nauttimaan imetyksestä siinä kohtaa, kun se oli ennakoitavaa ja imetyskertoja oli vain kuudesta seitsemään päivässä. Mutta toisaalta taas imetyksen loppuminen oli helpottavaa. Nyt minun ei enää tarvinnut arvuutella onko Peetu syönyt tarpeeksi. Koko poika muuttui huomattavasti tyytyväisemmäksi ja hyväntuulisemmaksi. 

Mieleeni tuli väistämättä ajatuksia siitä, että onko Peetu voinut olla nälkäinen koko ensimmäisen puolivuotta? Miksi en ollut valmis kuuntelemaan hänen viestejään? Näihin kysymyksiin en osaa vastata, mutta sen tiedän, että nyt meillä nukutaan ja voidaan hyvin. Se on pääasia!

Miten ja milloin teillä imetys on loppunut? 

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imetykselle? – asiantuntija vastaa

Joko olet mukana keskustelemassa ajankohtaisista aiheista instagramin puolella? Nähdään hei siellä!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

SE TUNNE, kun lapset on saatu juuri nukkumaan ja on hetki aikaa itselle. Mitä jos silloin olisi vielä ihan hiton HYVÄ OLO? 🦋 Silloin myös sohvalla telkkarin katselu tuntuisi juuri oikealta ja rentouttavalta. 🧘🏼‍♀️🌿 . . Jotta mulla on illalla sohvalla hyvä olo vaatii se sen, että olen päivän aikana ehtinyt liikkumaan sekä olen syönyt monipuolisesti ja värikkäästi. 🏃🏼‍♀️🥕🥦Lisäksi olen saanut viettää aikaa perheeni kanssa. 💕 . . TIESITHÄN, että liikkuminen on etuoikeus. 💥🤸🏼‍♂️PIENIKIN liike on parasta mitä voit antaa omalle kehollesi. 🚴‍♀️💕Liike pistää vauhtiin positiivisen kierteen. ♻️Sillä se antaa ENERGIAA, jonka ansiosta mieleesi alkaa pulppuaan ajatuksia terveellisemmin syömisestä, paremmin nukkumisesta ja rentoutumisen merkityksestä. 💞 . . Mä uskon siihen, että kaikki lähtee asenteesta. 💞Arvostatko SÄ itseäsi? Oletko ymmärtänyt oikeasti sen, mikä voima on hyvinvoivassa kehossa? 💥🧘🏼‍♀️SÄ olet ansainnut sen. SÄ olet ANSAINNUT voida hyvin. 💕 . . 🌿Mitä sun keho vaatii päivisin, jotta VOIT tuntea HYVÄÄ OLOA iltaisin – vaikka sohvalla rentoutuen? 🌿 #mammajumppa #kahvakuulatreeni #toiminnallinenharjoittelu #synnytyksestäpalautuminen #äitilapsijumppa #äitiys #hyvinvointi #omaaika #tavoitteet #vauva2019 #babysteps_susanna #lenkkijengi #äititreenaa #ulkotreeni #kotitreeni #liikunta #kestäväkeho #björnborg 📸: @elisahonkasalo 💕

Henkilön Susanna | Äitien motivointi (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Annoimme lapsellemme korviketta – olo on kuin rikollisella

Istun yksin keittiönpöydän ääressä ja pumppaan maitoa. Poskelle vierähtää pieni kyynel – milloin tästä on tullut näin vaikeaa? Imetys tuottaa painetta ja pelkoa epäonnistumisesta. Mitä jos meidän perheen hyvinvoinnille on hyväksi ottaa äidinmaidonkorvikkeet avuksi? Olenko silloin huono äiti? 

Olen imettänyt lapsentahtisesti ja oppinut nauttimaan imettämisestä!

Minulla ei ole ollut itsessään imetyksen kanssa mitään suurempia ongelmia. Peetun imemisote on ollut aina hyvä. Olen imettänyt lapsentahtisesti ja olen myös oppinut nauttimaan imettämisestä. Siitä on tullut tärkeä osa äitiyttä. Miksi kuitenkin tämä tärkeä ja merkityksellinen asia aiheuttaa jatkuvasti mielipahaa? 

Jo synnyttäneiden osastolla meillä kävi niin, että Peetun paino lähti liikaa laskuun. Aloimme antamaan pumpattua lisämaitoa Peetun ollessa vasta kahden vuorokauden ikäinen. Tuo oli melko raskasta aikaa, sillä lisämaidon pumppaaminen ei ollut helppoa. Maitoa tuli tippa silloin ja tippa tällöin. En tiedä miksi, mutta minulla oli todella suuri tarve saada ruokkia lapseni itse. En halunnut, että lapseeni laitetaan mitään ulkopuolista. Joten pumppasimme, emme luovuttaneet. Nämä arvokkaat tipat syötimme sitten ruiskulla Peetulle. Se vaati meiltä suurta omistautumista reilu viikon ajaksi. Tuntuu, että meidän ensimmäinen viikko Peetun kanssa oli vain yhtä äidinmaidon pumppaamista. Uskon, että tässä kohtaa moni olisi jo luovuttanut ja antanut korviketta. Minun onnekseni mieheni on tsempannut mielettömästi pumppauksen kanssa, ja hän on ollut siinä mukana. Minun ei tarvinnut herätä yksin yöllä pumppaamaan, vaan heräsimme yhdessä. 

Ensimmäiset viikot olivat melko raskasta aikaa juuri imetyksen vuoksi!

Alun jälkeen maidon pumppaus jäi hetkeksi kokonaan. Tässä kohtaa kuitenkin kävin paljon erilaisia kamppailuja oman pääni sisällä. Imetys sitoi minut täysin sohvalle. Liikkuvana ihmisenä se oli aluksi melkoista kamppailua – olenko imetyksen vanki? Nyt jälkeenpäin harmittaa, miksi en osannut nauttia tuosta ajasta.  

Liikkuvana ihmisenä imetyksen sitovuus tuntui aluksi liian sitovalta.

Peetun ollessa reilu kaksi kuukautta minulla alkoi työt osa-aikaisesti. Olin kahdesta neljään tuntiin pois Peetun luota pari kertaa viikossa. Tuossa kohtaa koin suurta ahdistusta. Miten saisimme syötettyä lapsemme, sillä pumppaamisesta oli tullut iso peikko alun jälkeen? En myöskään ollut valmis antamaan korviketta. Ihmettelin omia ajatuksiani. Miksi korvikkeen antaminen tuntuu niin suurelta pettymykseltä? Tein kaikkeni, että saisin maidon nousemaan paremmin, ja jotta saisin pumpattua maitoa pakkaseen. Tämä osittain myös aiheutti suurta arvostelua omaa kehoa kohtaan – mikä minussa on vialla, jos en saa täysin ruokittua lastani? Aloin syynäämään omaa ruokavaliota ja söin kaikkea joka vain vähänkin voisi auttaa maidon nousemisessa. Onnekseni maito alkoi nousemaan paremmin ja saimme lopulta pumpattua pakkaseen äidinmaitoa. 

Aloin arvostelemaan omaa kehoani – mikä minussa on vialla, jos en saa täysin ruokittua lastani?

Imetys on edelleen hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä asia elämässäni. Kun samanaikaisesti nautin siitä, tuottaa se jatkuvasti epäonnistumista ja riittämättömyyden tunnetta. Viime viikolla neuvolassa selvisi, että Peetun painonnousu on laskenut. Lisäksi hänen unet ovat olleet todella katkonaisia, joka voi selittyä sillä, ettei Peetu ole saanut tarpeeksi ravintoa ja herää näläntunteeseen. Neuvolakäynnin jälkeen päädyimme kokeilemaan jälleen lisämaitoa. Tällä hetkellä pumppaaminen onnistuu sen verran hyvin, että olemme tähän asti pystyneet syöttämään Peetua täysin äidinmaidolla, emme ole korvikkeita käyttäneet. Tämä lisämaidon antaminen kuitenkin muutti tilannetta sen verran, että pumpattu äidinmaito ei tule riittämään sekä minun poissaoloihin, että lisämaidon antamiseen iltaisin. Meidän tulisi siis kokeilla myös korviketta satunnaisesti. Ja näin olemme tehneet muutaman kerran – ja olo on kuin rikollisella. 

Lisämaidon antaminen muutti tilannetta sen verran, että pumpattu äidinmaito ei tule riittämään.

Miksi koko imetysasiasta on tullut kilpajuoksu? Sillä kilpajuoksulta tämä tuntuu ainakin omassa päässäni. Olen hyvin herkillä kuulemaan kommentteja, joissa tahtomatta tai tahallisesti halutaan kritisoida äitien tekemiä päätöksiä. Usein kuulen myös, että äitien tietoa imetyksestä vähätellään ja aliarvioidaan. Tänä päivänä – kun imetys on niin isosti tapetilla – uskon, että useimmat meistä äideistä kyllä tekevät kaikkensa imetyksen onnistumisen kannalta ennen kuin päätyvät korvikkeeseen. On huolestuttavaa, että näin luonnollinen asia aiheuttaa paljon mielipahaa. En pysty olla pohtimatta, että mistä tämä johtuu? Tärkeintä pitäisi olla lapsen ja perheen hyvinvointi. Jokainen äiti varmasti haluaa vain parasta lapselleen. Miksi siis aiheutamme painetta itsellemme sekä toisillemme?

Äitien tekemiä päätöksiä kritisoidaan ja heidän kykyä tehdä päätöksiä aliarvioidaan.

Imettäminen on osoittanut minulle sen, että siinä ei voi voittaa. Valitsee sitä mitä tahansa, aina jää joku asia harmittamaan. Imettäminen voi myös kuormittaa omaa kehoa tavalla, josta ei ole puhuttu. Jälkeläinen kirjoitti juuri aiheesta blogissaan. Imetys ei ole mustavalkoista – kuten se haluttaisiin kenties nähdä. Usein unohdetaan alue täysimetyksen ja korvikkeiden välillä. On olemassa lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa imetystä. Kaikki nämä tavat pitäisi olla hyväksyttäviä ja aivan yhtä hyviä. Jos tilanne todella vaatii korvikemaidon antamista, se ei saisi missään nimessä olla merkki epäonnistumisesta, vaan rohkeudesta ajatella perheen hyvinvointia kokonaisuutena. 

Usein unohdetaan alue täysimetyksen ja korvikkeiden välillä.

Äitiys on täynnä asioita, jotka opettavat meille, ettei täydellisyyttä ole olemassa. On tärkeää oppia pois täydellisyyden tavoittelusta. On tärkeää oppia näkemään mikä itselle ja omalle lapselle on paras ratkaisu. On myös tärkeää jättää muiden kriittiset kommentit taka-alalle.

Ylimielisten ja kaikki tietävien ihmisten kommentit ärsyttävät.

Minulle on tärkeää kuulla erilaisia näkökulmia. Nautin keskustella asioista rakentavasti. Mutta kyllä minuakin ärsyttää. Ylimielisten ja kaikki tietävien ihmisten kommentit ärsyttävät. Miksi joku luulee, etten olisi kääntänyt kaikkia kiviä? Miksi minun arviontikykyä kyseenalaistetaan? Kenelläkään ei ole oikeutta arvottaa minun tekemiäni valintoja. Lisäksi usein nämä henkilöt kyseenalaistavat eri ammattilaistenkin ammattitaitoa ja kykyä arvioida tilanne kokonaisuus huomioon ottaen. Tällainen kriittisyys ja arvostelu on raskasta. Se ei auta äitejä eikä varsinkaan vauvoja. Siksi toivon, että liian fanaattisesti imetystä puolustavat ottaisivat hetken happea ja antaisivat jokaiselle äidille tilaa toteuttaa imetys juuri hänelle sopivalla tavalla.

Kriittisyys ja arvostelu on raskasta. Se ei auta äitejä eikä varsinkaan vauvoja!

Ollaan enemmin kannustavia ja jokaisen päätöksiä tukevia ystäviä toisillemme. Me äidit olemme sen ansainneet!

Me annamme niin paljon itsestämme lapsellemme, ettemme ole ansainneet tätä painetta mitä imetys tällä hetkellä tuo!

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Ps. Instagramissa on menossa huikea arvonta yhteistyössä Gaston Luga kanssa. Käy osallistumassa!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

🍁🍂syysARVONTA yhteistyössä @gastonluga 💥🍁 . . Satojen uusien seuraajien kunniaksi pistetäämpä pitkästä aikaa arvontaa pystyyn. Halusin tällä kertaa ilahduttaa teitä tällä ihanalla repulla, sillä pienen lapsen kanssa reput vaan on kaikkein käytännöllisimpiä. Joten tänä syksynä kannattaa panostaa tyylikkääseen reppuun. 💥🍁🍂 Reppu toimii hyvin hoitolaukkuna. Sinne mahtuu vaipat, pyyhkeet, vaihtovaatteet ja muut tarvikkeet #packitwithGL 🍁💥 Musta on parasta, jos tyylikkyys ja käytännöllisyys kohtaavat. Silloin äiti-ihminen kiittää 🍁🍂 . . 🧡Arvonnan lisäksi sulla on nyt mahdollisuus saada kaikista #GastonLuga tuotteista -15% koodilla SUSANNAMUSTAJÄRVI (19.12 asti) www.gastonluga.com. Kaikille repun ostaneille tulee kaupanpäälliseksi Ärlig-toilettilaukku (arvo 39€). 🧡 . . 💥Ja sit hei arvontaan. Arvon yhden – voittajan itse valitseman – repun #GastonLuga mallistosta (arvo 79€-119€). 💥 . . 🖤Alla ohjeet osallistumiseen: . 1. Seuraa @gastonluga sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuu tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . Arvonta päättyy perjantaina 11.10 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . ONNEA ARVONTAAN KAIKILLE! 🖤 #arvonta #yhteistyössä #GastonLuga #reppu #backbag

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Oletko joskus miettinyt, että voisitko nauttia lasin viiniä, vaikka imetät? Minä olen. Olen pohtinut, että olisiko parempi olla ottamatta ollenkaan? Vai voisiko sitä nauttia aikuisten kesken viinilasillisen silloin tällöin? Uskon, että moni muukin imettäjä pohtii näitä samoja asioita. Missä menee raja? Halu imettää on tosi kova, mutta vaatiiko se silloin totaalisen kieltäytymisen alkoholista?

Alkoholi usein jakaa paljon mielipiteitä, joten siitä on mielestäni hyvä keskustella, jotta voisimme ymmärtää erilaisia suhtautumisia siihen. Lapsia alkoholin vaikutuksen alaisena ei saisi missään nimessä hoitaa. Lapsi myös aistii aikuisen muuttuneen käytöksen hyvinkin nopeasti ja kokee turvattomuutta. Lapsiperheissä alkoholin käyttöä olisi rajoitettava, mutta mikä on kohtuuden raja? Milloin se ei ole lapselle haitallista? Meillä kaikilla taitaa olla melko erilaisiakin näkemyksiä tähän.  

Missä menee lapsiperheiden alkoholin käytön kohtuuden raja?

Alkoholista kieltäytyminen on suurimmalle osalle hyvin selvää raskauden aikana. Mutta miten sitten toimitaan, kun lapsi on syntynyt? Tuleeko silloinkin täysin kieltäytyä alkoholista? Neuvolassa tähän on selkeä linja. Alkoholia ei suositella nautittavan imetyksen aikana tai ainakin turvarajat on asetettu hyvin alas. Tarkkaa tutkimusnäyttöä alkoholin vaikutuksesta imetykseen ja vauvaan on vielä hyvin vähän. Se kuitenkin tiedetään, että äidinmaidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus. 

Äidinmaidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus.

THL:n mukaan esimerkiksi lasillinen viiniä silloin tällöin ruokailun yhteydessä ei vaikuta imetykseen. Viinilasillisen juotuaan tulisi odottaa muutama tunti ennen imetystä, jotta alkoholi ehtii poistua rintamaidosta. On hyvä tietää, että maitoa ei tarvitse lypsää, sillä maito eikä alkoholi varastoidu maitorauhasiin. Se kuinka nopeasti alkoholi poistuu imettäjän elimistöstä ja rintamaidosta, riippuu imettäjän painosta ja juodun alkoholin määrästä. Esimerkiksi 60-kiloisen naisen veren alkoholipitoisuus juotuaan 12 senttilitraa mietoa viiniä on tunnin kuluttua 0,15 promillea ja kahden tunnin kuluttua ei ollenkaan. 

THL:n mukaan lasillinen viiniä silloin tällöin ruokailun yhteydessä ei vaikuta imetykseen.

Mielenkiintoista oli löytää tietoa alkoholitutkimuksesta, jossa oli todettu, että esimerkiksi imeväisikäisten vesipohjaisten D-vitamiini tippojen (esimerkiksi Jekovit) suositeltu päiväannos sisältää noin 0,02 grammaa puhdasta alkoholia. Suunnilleen saman määrän vauva saa äidin nautittua kaksi alkoholiannosta. Tämä aihe ei siis ole täysin mutkaton ja selvä. Haastavaa tästä keskustelusta tekee se, että kukaan ei luonnollisestikaan halua olla alkoholin puolesta puhuja, vaikka faktaakin on olemassa siitä, että muutaman lasillisen nauttiminen ei estä imetystä. Kun turvallista rajaa ei ole selvillä, jää alkoholin nauttimisen arvioiminen lopulta jokaisen yksilön oman harkinnan varaan. 

Kun turvallista rajaa ei ole, jää alkoholin nauttimisen arvioiminen lopulta jokaisen yksilön oman harkinnan varaan.

Lapsen saaminen luonnollisesti siirtää ajatukset muualle kuin alkoholiin. Mutta onko väärin alkaa pohtia asiaa jo imetyksen aikana? Omalla kohdallani nyt kun pumppaus on alkanut onnistumaan, olen alkanut myös pohtimaan voisiko tosiaan viinilasillisen juoda silloin tällöin. Päihdetyötä tehneenä minulla on aina ollut todella jyrkkiä mielipiteitä kaikkiin päihteisiin. Nyt kuitenkin en näe yhden tai kahden viinilasin nauttimista niin pahana asiana. Vielä en ole tuota askelta ottanut, mutta uskon, että sekin päivä tulee kun uskallan palata nauttimaan viinistä. Maailma on täynnä suosituksia, mutta se miten ihmiset todellisuudessa ihan oikeasti toimivat, jää lopulta pimentoon.

Nyt toivoisinkin rehellistä keskustelua aiheesta.

Millainen kanta ja ajatus sinulla on tähän? Silloin kun imetit, joitko sinä lasin viiniä silloin tällöin?

by Susanna 

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imetykselle? – asiantuntija vastaa

 

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Imetys on yksi puhutuimmista aiheista synnytyksen jälkeen. Kuka onnistuu imettämään? Entä jos en onnistukaan? Miksi en onnistu? Imetyksen onnistumiseen liittyy monia asioita, eikä se ole kovinkaan yksiselitteistä. Kaikkeen emme voi itse vaikuttaa. Sen vuoksi aihe on sinällään erittäin monisyinen ja haastava.

Meillä ainakin tämä ensimmäinen viikko on pyörinyt täysin imetyksen ympärillä. Olemme liiallisen vauvan painon laskun vuoksi vielä imetyksen lisäksi pumpanneet maitoa. Tätä lisämaitoa olemme sitten syöttäneet ruiskulla vauvalle imetyksen jälkeen. 

Ensimmäinen viikko vauvan kanssa on pyörinyt täysin imetyksen ympärillä!

Tässä kohtaa minua kiinnostaa erityisesti se, voisimmeko vaikuttaa imetyksen onnistumiseen ruokavalion avulla? Uskon vahvasti aina siihen, että omilla valinnoilla on merkitystä. Ja olen erittäin utelias selvittämään näitä asioita, jotta ainakin itse saisin apua omalla kohdallani. Ja toki mielelläni jaan näitä myös teille.

Tiedän, että moni teistä lukijoista kamppailee minun kanssani samojen kysymysten äärellä. Olen tehnyt paljon töitä ravitsemuksen parissa, mutta halusin vielä oman ammattitaitoni lisäksi kysyä apua näihin kysymyksiin myös Pelvic Fysion äitiysasiantuntijalta Johanna Tossavaiselta. Joten tähän aiheeseen olen saanut konsultointi apua häneltä.

Voisimmeko vaikuttaa imetykseen ruokavalion avulla?

Imetys antaa ja ottaa – kirjaimellisesti. Imetyksellä on myös rooli raskaudesta palautumisessa ja sen vuoksi se koetaan usein tärkeäksi. Imetys ei pelkästään vaikuta palautumiseen, vaan sillä on merkitystä myös äidin hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti kuin vauvan turvalliseen kasvuun. Tästä syystä on tärkeää pohtia ravitsemuksen osuutta imetyksessä.

Usein vauva-arki vie paljon voimia, ja äidin ravitsemus jää siinä kohtaa toissijaiseksi. Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetyksen aikainen ruokavalio. Myös omasta kokemuksesta voin sanoa, että synnytyksen jälkeen oma ravitsemus helposti jää huomiotta. Ehkä me äidit emme tarpeeksi hyvin tiedä, että meidän omalla ravitsemuksella on merkitystä lapseen vielä synnytyksen jälkeenkin?

Synnytyksen jälkeen äidin oma ravitsemus jää helposti toissijaiseksi.

Imettävä äiti tarvitsee keskimäärin lisäenergiaa 400-600 kcal päivässä. Lisäenergian tarpeen täyttää esimerkiksi pari perunaa, 2-3 palaa kauraleipää vaikka avocadolla tai hummuksella sekä hedelmä. Nesteen tarve lisääntyy myös imetyksen ja hikoilun takia. Lisäksi ruoan laatu vaikuttaa rintamaidossa oleviin vitamiineihin ja rasvan laatuun. Erityisruokavaliota noudattavan äidin kannattaa vielä kysyä yksilöllistä ohjausta neuvolasta tai ravitsemusterapeutilta.

Seuraava lista toimii hyvänä ohjeena päivittäisessä ruokavaliossa huomioiden erityisesti pienokaisen imetyksen:

  • Juo runsaasti vettä. Voit maustaa vettä pilkkomalla sekaan hedelmiä tai yrttejä.
  • Syö riittävästi monipuolista ja ravitsevaa ruokaa.
  • Syö säännöllisesti ja monipuolisesti aina aamupala sekä kaksi lämmintä pääateriaa päivässä. Näiden lisäksi 1-2 välipalaa tarpeen mukaan.
  • Käytä päivittäin monipuolisesti hyvälaatuisia rasvanlähteitä, kuten pähkinöitä, siemeniä, öljyjä, avocadoa, oliivia ja kalaa jne.
  • Syö päivittäin hyviä hiilihydraatin lähteitä, kuten kauraa, marjoja, kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja riisiä.
  • Muista suosia monipuolisesti proteiinin lähteitä, kuten lihaa, kanaa, kalaa, kananmunia, maitotuotteita ja papuja jne.
  • Käytä D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
  • Juo kahvia kohtuullisesti.
  • Vältä eineksiä ja pikaruokaa.
  • Vältä sokeria.

Terveellinen ja monipuolinen ravitsemus on tärkeää myös synnytyksen jälkeen. Kokonaisuus on aina tärkeintä. 80/20 sääntö viikon ruokailuissa on mainio nyrkkisääntö noudatettavaksi. Hyvä ravinto auttaa jaksamaan paremmin arjessa ja se tukee myös hyvää unta.

Hyvinvointi on kokonaisuus, josta ei oikein koskaan voi jättää mitään osa-aluetta huomiotta. Hyvällä ravitsemuksella siis tuet omaa hyvinvointiasi monesta näkökulmasta. Muistathan siis pitää itsestäsi huolta! <3

by Susanna (Papu 1vko vanha)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imettämiselle? – asiantuntija vastaa

Millainen ruokavalio tukee synnytyksestä palautumista?

Synnytyksestä palautuminen – Mitä tulisi tehdä heti 24h synnytyksen jälkeen?

Tutkimus: vastasyntyneen imetys vähentää kätkytkuoleman riskiä puolella