Asiakaskertomus: ”Leijonakuningas”

Taas olisi vuorostaan aika antaa kynä valmennettavalleni. Hannan kanssa meidän vuoden kestänyt valmennussuhde päättyi viime viikolla ja nyt on hyvä hetki katsoa hieman taakse päin. Nainen joka istui viime viikolla sohvalla mun kanssa ei ole enää se sama nainen joka tuli ensimmäisen kerran vuosi sitten mun valmennustapaamiseen. Hannan oman mielen kehitys on ollut valtava, ja se näkyy myös ulospäin itsevarmuutena ja loistokkuutena. Mä olen super ylpeä tästä naisesta.. Lukemalla seuraavan jutun tiedät kyllä että miksi.

Hanna:

Siitä on tasan vuosi kun ensimmäisen kerran otin Susannaan yhteyttä Helth coach- valmennuksen tiimoilta.
Olimme tunteneet jo vuosikaudet ystävinä ja käyneet mm. Miss Suomi kilpailut yhdessä läpi. Muistoja löytyi ja tuntui,että vaikka meni pitkiäkin aikoja ettemme olleet yhteydessä, nähdessämme oli helppo olla ja jutella asioista.
Vuosi sitten kaipasin kuitenkin jotain muutakin kuin ystävän tukea, juttelukaveria. Tarvitsin apua,uutta suuntaa ja varmuutta tulevaisuuteen.
Olen toiminut kauneudenhoitoalan yrittäjänä jo 7-vuoden ajan. Työni teen tunteella ja ajattelen aina asiakasta ja hänen tarpeitaan ensin. Rakastan tätä! Rakastan vanhoja ja uusia asiakkaitani, hyviä ja huonoja palautteita. Vuosia yrittäjänä olleena kuitenkin tuntui että olin hukannut suuntani. En saanut itselleni uusia ideoita kehittää yritystäni ja turhauduin. Tällä alalla on tarjonta erittäin laajaa. Kokeilin erilaisia koulutuksia ja huomasin että köyhdyn entistä enemmän niin mielellisesti kuin taloudellisesti. Mikään ei tuntunut enää siltä ”minun jutulta”. Miten se voi olla mahdollista kun olen kuitenkin halunnut tätä pikkutytöstä lähtien? Juuri tähän kysymykseen tarvitsin apua Susannalta.
Ja sitä myös sain.

File 30.9.2015 17.12.35
Ylpeä valmennettavastaan! <3

Minun näkökulmastani meidän tarinamme oli kuin Leijonakuninkaasta. Tämä matka on kasvattanut minua ihmisenä niin fyysisesti kuin henkisesti. En enää kokeile kaikkia vastaan tulevia polkuja, vaan pysyn valitsemallani tiellä. En anna menneisyyden vaikuttaa enää tulevaisuuteen. Tiedän mitä haluan ja olen paljon itsevarmempi myös kertomaan sen.
Tiedän että tulevaisuus ei tule olemaan pelkkää tanssia, mutta näillä eväillä saan kompastumiset muutettua tanssiksi.
Olen nyt valmis sanomaan jopa: Te kuulette minusta vielä! 😉
Kiitos sinulle Susanna! Teet tärkeää työtä ja arvostan sinua paljon! <3

<3: Hanna

Miten kisadieetti vol 2 eroaa ensimmäisestä?

Takana olisi nyt kaksi viikkoa kisadieettiä ja edessä sellaiset 7+1. Mä olen aina ollut kisadieetin puolesta puhuja, koska mulla ei juurikaan ole ollut mitään ongelmia, ei silloinkaan, kun dieettiä jatkettiin Fitness Classicin jälkeen suoraan EM-kisoja varten. Kokemustahan mulla ei ole kuin viime kevään kilpailukaudesta, joten nyt on hyvä hetki hieman miettiä, että eroaako tämä toinen kisadieetti tähän mennessä jotenkin ensimmäisestä, ja jos eroaa niin miten.

Toivon todella, että tämä dieetti tulee olemaan yhtä kivuton kuin edeltäjänsäkin. Fyysisesti tämä onkin ollut. Paino tippuu hitaasti mutta varmasti. Kunto kiristyy. Vaihdoin siis valmentajaa loppu suoralla tuossa kuukausi takaperin, ja onneksi Mentulan ja Forsbergin valmennusfilosofia on todella samankaltainen kuin Annallakin on, joten vaihdos oli tavallaan melko kivuton ja helppo. Olen myös tuntenut oloni tiimissä heti alusta alkaen hyvin kotoisaksi. Ympärilläni on tällä hetkellä paljon toinen toistaan hienompia ihmisiä, ja en malta odottaa, että pääsen tutustumaan heihin paremminkin.

KH7A8139

 

Fyysisesti dieetti kulkee siis normaaliin tapaan. Päivät pyörii treenin ja töiden ympärillä. Ruokavaliohan menee samaa rataa kuin aikaisemminkin. Kisadieetillä määrät vain pienenee ja jotain juttuja jätetään pikku hiljaa pois. Mun kisadieetti toteutetaan maltilla ja terveys edellä. Toki viimeiset viikot ei koskaan ole mitään ”terveydenhuippuhetkiä”, mutta tällä hetkellä ainakin voin erittäin hyvin fyysisesti. Ensi viikon jälkeen onneksi saan siirtyä keskittymään täyspäiväisesti kilpailemiseen ja treenaamiseen, joten tilanne tulee helpottumaan huomattavasti.

Eli hienosti menee! Vai meneekö?

Psyykkinen puoli onkin sitten ihan oma lukunsa. Tää toinen dieetti on ollut ihan järkyttävää mielen taistelua jo heti alkuunsa. Pohdin tällä hetkellä todella paljon elämää. En ole missään nimessä parhaassa iskussa mielellisesti, sillä löydän itseni jatkuvasti vertailemasta itseäni muihin. Tää on ihan kamalaa. Ja aion tehdä sille mahdollisimman pian lopun. Ajattelin aloittaa tällä, että olen täysin rehellinen itselleni. Voin rehellisesti sanoa, että MÄ HITTO VERTAILEN ITSEÄNI MUIHIN JA NÄÄN ITSESSÄNI PALJON PUUTTEITA! Olen löytänyt itseni monesti katselemasta kuvia, ne eivät ole edes kilpasiskojeni kuvia, vain satunnaisten treenattujen naisten kuvia, ja tunnen alemmuuden tunnetta ja kateutta. Hitto soikoon!

KH7A8108

Onko tämä normaalia? Riippuu mistä kontekstista sitä tarkkailee. Jos miettii fitness urheilijoita yleisesti niin tämä on varmasti ihan normaalia. Mutta ei, tämä ei ole normaalia niinku normaalissa elämässä! Kuka tahansa voisi tehdä mitä tahansa, että saisi terveen, treenatun ja hyväkuntoisen kropan. Mulla on juuri sellainen. Miksi sitten en näe sitä, kuten muut näkevät?

Tämän enempää en aiheesta halua tällä erää kirjoittaa, sillä olen asian kanssa vielä kesken. Tämän asian poistamiseen ja muuttamiseen aion käyttää kuitenkin nyt niin monta tuntia aikaa kuin se vaatii kunnes se on poistunut mun mielestä. Inhoan tällaisia tunteita, ja tiedän, että tämä ongelma on täysin mun pään sisällä. Toisaalta helpottavaa tietää, että tämä on asia, johon ei voi kun itse vaikuttaa!

Onko kellään lukijoista samanlaisia ongelmia?