Yösyötöistä eroon 6 kuukauden iässä – Miten teimme sen?

Peetu täytti puolivuotta muutamia viikkoja sitten. Olin jo aikapäiviä päättänyt, että heti puolenvuoden tullessa täyteen, haluaisin päästä eroon yösyötöistä. Koen, että koko perhe voi paremmin, jos öisin pystyttäisiin nukkumaan entistä paremmin. 

Halusin uneen liittyvät perusasiat ja rutiinit kuntoon heti alusta alkaen.

Uniasiat ovat olleet aina todella tärkeitä minulle. Ehkä myös sen vuoksi konsultoin unikonsulttia vauvan uneen liittyvistä asioista jo raskausaikana. Halusin uneen liittyvät perusasiat ja rutiinit kuntoon heti alusta alkaen. Minulle tärkeää on tietää, että olen tehnyt kaikkeni asioiden hoitamista ajatellen. Jos siitä huolimatta on haasteita – tiedän, ne vain kuuluvat elämään. Kaikkeen ei voi myöskään valmistautua. Näin ajattelen kaikessa elämään liittyvässä – myös uniasioissa.

Lopulta nukkumisessa ei ole kyse kuitenkaan mistään ydinfysiikasta, vaan ihan perusasioista. Oman vauvan kohdalla sitä ei vain aina osaa ajatella mikä olisi missäkin tilanteessa järkevää. Sen vuoksi mielestäni on oikein hyvä, että on olemassa ammattilaisia, joilta voi tarpeen tullen kysyä neuvoa omaan tilanteeseen. Koskaan ei kannata jäädä yksin painimaan haasteiden kanssa. 

Vaikka uneen liittyvät perusasiat ovatkin olleet meillä vauvan syntymästä asti pääosin kunnossa, ei meilläkään ole aina nukuttu hyvin.

Vaikka uneen liittyvät perusasiat ovatkin olleet meillä vauvan syntymästä asti pääosin kunnossa, ei meilläkään ole aina nukuttu hyvin. Välillä tulee kausia, ettei jostain syystä vain unet oikein meinaa onnistua. Ja niille ei vain yksinkertaisesti ole voinut mitään. Olen asennoitunut niihin siten, että ne vain kuuluvat vauva-arkeen. Ja pyrkinyt löytämään tasapainon elämään niillä korteilla mitkä on milloinkin käytössä. 

Kaikessa vauvaan liittyvässä olemme kuitenkin pitäneet tärkeänä asteittaista ja vähitellen tehtyjä muutoksia.

Kaikessa vauvaan liittyvässä olemme kuitenkin pitäneet tärkeänä asteittaista ja vähitellen tehtyjä muutoksia. Myös johdonmukaisuus on ollut tärkeää. Tehdyissä päätöksissä pitää pysyä. Se on vauvan parhaaksi. Toki kannattaa muistaa, että jos alun jälkeen alkaa heti tuntumaan ajankohta väärältä muutokselle, aina voi siirtää sitä myöhemmälle. Ajan ja tilanteen pitää olla oikea, jotta muutokseen on tarpeeksi aikaa ja resursseja. Muutokset harvoin tapahtuvat täysin itsestään. 

Lähdimme puuttumaan yösyöttöihin asteittain ja vähitellen. Tämä asia minulla oli jo mielessä Peetun ihan ensimmäisillä viikoilla, sillä halusin opettaa Peetulle tutin käytön siten, että tuttia käytetään nukahtamiseen ja rauhoittumiseen. Halusin tutin käyttöön, jotta sitten yösyöttöjen lopettamisen kohdalla olisi jokin työkalu käytettävänä. 

Vähitellen vähensin imetystä ja lisäsin tuttia.

Noin viiden kuukauden ikäisenä aloimme säännöllisesti lisäämään öihin tutilla rauhoittamista. Ensiksi rauhoittelin tutilla kerran yössä imettämisen sijaan. Vähitellen vähensin imetystä ja lisäsin tuttia. Samalla myös heräämiset alkoivat vähentyä kuin itsessään. Lopulta kuuden kuukauden kohdalla tein päätöksen, etten enää aio yöllä imettää. Ja näin yösyötöt jäivät. Nyt olemme jo kaksi viikkoa menneet ilman yösyöttöjä. Peetu nukkuu paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Olemme saaneet kokea jo kaksi kokonaista yötäkin. 

Yösyöttöjen pois jäänti vaikutti kuitenkin imetykseen.

Se että miten – kerron seuraavassa postauksessa!

by Susanna

Lue myös: 

Väsymys on täysin uusissa ulottuvuuksissa – Onko pätkäyöt tulleet jäädäkseen?

Perhepeti – merkki laiskuudesta?

6 vinkkiä, joiden avulla vauvaa voi auttaa nukkumaan – heti syntymästä alkaen!

Väsymys on täysin uusissa ulottuvuuksissa – Onko pätkäyöt tulleet jäädäkseen?

Ennen äitiyttä en olisi ikinä osannut kuvitella, millaista väsymystä sitä todella tulee kohtaamaan. Pätkäyöt ovat todellisuutta, ja kuuluvat osaksi suurimman osan lapsiperheen elämää jossain kohtaa. Samalla en olisi voinut kuvitella kuinka hienosti meidän äitien ja isien kehot jaksavat, vaikka takana ei olisi kuin ihan muutama tunti unta – ja tätä vielä useita viikkoja. 

Noin viisi viikkoa sitten meillä alkoi tiheän imun kausi, ja sen jälkeen emme ole juurikaan nukkuneet. 

Elän tällä hetkellä vaihetta, jossa kysymys, ”mitä sinulle kuuluu” tarkoittaa yhtä kuin ”miten teillä on nukuttu”. Ja kiitos kysymästä – huonostihan meillä. Noin viisi viikkoa sitten meillä alkoi tiheän imun kausi, jonka jälkeen emme ole juurikaan nukkuneet. Yöt ovat levottomia. Öisille hulinoille ei näy loppua. Pakko todeta, että tässä kohtaa alkaa jo hieman nämä viikot painamaan silmiä ja koko kroppaa. Viiden viikon aikana olen nukkunut maksimissaan kaksi tuntia yhtenäistä unta. 

Viiteen viikkoon on mahtunut öitä, jolloin on herätty puolentunnin välein. Nyt viimeisten öiden aikana olemme heränneet tunnin välein. Muutamia kahden tunnin pätkiä voi myös yöstä löytyä. Peetu ei ole itkuinen, mutta hyvin levoton kyllä. Olen yrittänyt pohtia mistä tämä voisi johtua. Olemme kokeilleet monia juttuja kuten lisämaitoa ja erilaisia nukuttamisentapoja. Olemme nukuttaneet rinnalle, tutin avulla, silittelemällä. Meillä on iltarutiinit ja kohina käytössä. Olemme myös siirtäneet Peetun perhepedistä omaan sänkyyn ja siellä unipesään. Lisäksi olemme kokeilleet painoa peiton päällä. Olen pohtinut pääni puhki ja kokeillut asioita – tuloksetta. Katkonaiset unet johtuvat jostain sellaisesta, mihin emme vain pysty vaikuttamaan. Tästä syystä en juurikaan enää jaksa analysoida mistä tämä heräily voisi johtua. Haluan uskoa, että tämä on vain vaihe, joka menee pian ohi. 

En enää jaksa pohtia syytä pätkäöille. Haluan vain uskoa, että tämä menee pian ohi!

On syy sitten mikä tahansa, se ei poista sitä tosiasiaa, että huonosti nukutut yöt alkavat pikku hiljaa näkyä omassa tekemisessä. Olen hyväntuulinen, mutta päivissä en mitään järkevää saa kyllä aikaiseksi – ja eihän minun tarvitsekaan. Olen muutamia tekstejä välillä yrittänyt tänne blogiin kirjoittaa, mutta väsyneenä ei vain saa kirjoitettua luettavaa tekstiä. Kirjoittaminen on luovaa työtä, ja se vaatii melko selkeän pään. Väsyneenä monet yksinkertaisetkin asiat alkavat muuttua monimutkaiseksi. Minulla väsymys vaikuttaa muun muassa tasapainoon, ja olo on ollut viimeisten viikkojen aikana melkoisen sumeaa. 

Väsyneenä monet yksinkertaisetkin asiat alkavat muuttua monimutkaiseksi. 

Pyrin pitämään kiinni arjen rutiineista, sillä ne auttavat jaksamaan!

Arjessa pyrin pitämään tietyt rutiinit yllä, sillä ne auttavat jaksamaan. Minun hyvinvointia tukevia rutiineja ovat aamupuuro marjoilla ja raejuustolla, aamulenkki Peetun kanssa, salitreenit kahdesta kolmeen kerran viikossa ja lauantaisin pidän somevapaata. Ihmeellistä tässä on se, että nautin suunnattomasti jokaisesta päivästä. Joka aamu kun herään ja näen Peetun, koko nukkumaton yö unohtuu. Väsymys siirtyy ja kiukkua ei ole, kun saa vain viettää aikaa oman lapsen kanssa. Se on ihmeellistä. Rakkaus omaa lasta kohtaan on niin voimakasta, että se antaa kyllä ihmeellisiä supervoimia meille molemmille – minulle ja miehelleni. 

Elämä on tässä ja nyt! On tärkeää osata priorisoida asioita oikein. Tällä hetkellä koen, että minun tärkein tehtävä on pitää itsestäni huolta, jotta pystyn olemaan hyvä äiti Peetulle – väsyneenäkin. Se vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Pian tulee varmasti taas aika, kun meidän perhe nukkuu hyvin. Se ajatus mielessä jaksan vielä tulevatkin viikot.

Onko sinulla vinkkejä tällaiseen elämänvaiheeseen?

Miten sinä olet pärjännyt väsymyksen kanssa?

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Pssstt. Jos et muuten vielä seuraa minua instagramissa, niin tee heti korjausliike sen suhteen, sillä sieltä saa roppa kaupalla motivaatiota arkeen. Lisäksi siellä juttelen enemmän meidän arjesta ja ajankohtaisista aiheista. Olen asettanut omaksi tavoitteeksi sosiaalisessa mediassa innostaa päivittäin ainakin yhden ihmisen tekemään hyvinvointia tukevia valintoja. Lupaan, että liittymällä minun jengiin alat huomaamattasi tekemään arjessasi sellaisia asioita, jotka vievät sinua kohti omia tavoitteitasi. 

Lue myös: 

Annoimme lapsellemme korviketta – olo on kuin rikollisella!

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Perhepeti – merkki laiskuudesta?

 

6 vinkkiä, joiden avulla vauvaa voi auttaa nukkumaan – heti syntymästä alkaen!

Tiesitkö, että nukkuminen on opittu taito, jonka jokainen lapsi voi oppia? Ja mitä aikaisemmin aloittaa vauvan unitaitojen opettelun, sitä helpommalla pääsee? Minulla oli aikaisemmin ajatus, että jokaisella lapsella on sisäinen taito nukkua joko hyvin tai huonosti. Ajattelin, että tähän ei voi kauheasti vaikuttaa. Tämä ajatus kuitenkin kumoutui, kun päädyin valistamaan itseäni asian suhteen sertifioidun unikonsultin avulla. 

Meillä kaikilla on kotoa opittuja tapoja nukkumiseen liittyen. Osalla on jo lapsuudesta asti ollut tietynlaiset rutiinit, jotka toistuvat osittain myös aikuisuudessa. Osa saa lapsuudestaan lahjan nukkumisen hyviin taitoihin. Toisilla nukkuminen on hankalaa läpi koko elämän. Minusta oli mielenkiintoista kuulla ammattilaiselta, miten tähän asiaan voisin jo nyt raskaana alkaa valmistautumaan. Mikäs sen parempi perintö lapselle, kuin hyvät taidot nukkumiseen ja nukahtamiseen? 

Mielestäni oli erittäin tärkeää, että unikonsultti kenen kanssa asiasta keskustelen, on itse kokenut myös omalla kohdallaan lapsen, joka ei vain nuku. Ja nämä opit, mitä minä jaan nyt eteenpäin ovat unikonsultilta, joka todellakin tietää lapsien olevan hyvin erilaisia. Tärkeintä ainakin omalla kohdallani on se, että tiedän tekeväni oikeita asioita. Jos lapseni ei siltikään nukkuisi, tiedän tehneeni kaiken voitavan. Asiat voisivat olla siis huonomminkin. Voin silloin olla tyytyväinen itseeni ja se riittää minulle. 

Ensimmäisten viikkojen tärkein tehtävä on toisiinsa tutustuminen, äidin palautuminen ja ruokinnan opettelu.

Tähän uniasiaan on mielestäni hyvä perehtyä jo ennen lapsen syntymää. Lapsen synnyttyä ensimmäisten viikkojen tärkein tehtävä on toisiinsa tutustuminen, sylittely, äidin palautuminen ja ruokinnan opettelu. Näiden viikkojen aikana unen opetteluun ei vielä ole oleellista kiinnittää huomiota. 

Nukkumaan opettelu on hyvä tiedostaa jo ennen lapsen syntymää, sillä uusien tapojen opettelu on helpompaa tehdä alusta alkaen!

On kuitenkin paljon helpompi opetella ja sisäistää tiettyjä tapoja heti alusta alkaen. Vanhojen tapojen muuttaminen on aina hankalampaa. Sen vuoksi tämä nukkumaan opettelu on hyvä tiedostaa jo ennen lapsen syntymää. Lisäksi raskaana ollessa on varmasti paljon enemmän energiaa käytettävänä. Vauvan synnyttyä on niin paljon hektisempää, joten asioihin ei ole aikaa perehtyä kunnolla. Mitä aikaisemmin näihin asioihin siis alkaa perehtymään, sitä helpommalla tulee pääsemään! 

Keräsin sinua – ja myös itseäni – varten 6 vinkkiä ylös, joita voi opetella sekä sisäistää jo nyt ennen kuin lapsi syntyy. 

  1. Laita uniympäristö heti syntymästä alkaen kuntoon. Lapsen uniympäristöön ja sen pysyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Ympäristön pysyvyydellä tarkoitetaan sitä, että nukkuu lapsi missä tahansa, kuuluisi siihen aina tiettyjä elementtejä. Tuttu ympäristö lisää turvallisuuden tunnetta. On hyvä ottaa huomioon, että huone on riittävän viileä (noin 18-19 astetta) sekä riittävän pimeä. Sängyssä ei kannata olla lasta aktivoivia leluja, kuten mobilea. 
  2. Nukkuessaan lapsi ei luontaisesti viihdy hiljaisuudessa. Mistä oikein olemme oppineet, että nukkuvien vauvojen ympärillä hyssytellään? Kohdussa vauva on läpi vuorokauden tottunut ääniin (suoliston äänet, sydänäänet yms.) ja lapsen unelle on usein parempi, että ympäriltä kuuluu ääniä. Unta tukemaan voi siis käyttää esimerkiksi musiikkia tai mitä tahansa ääntä, joka muistuttaa kohdun kohinaa. Lapselle turvallisuutta luo, jos nukkumisympäristö muutenkin muistuttaa häntä kohdusta. Tähän voi avuksi käyttää kapalointia tai unipussia. Nämä auttavat myös siinä, ettei vauva herää omiin säpsähdyksiinsä niin helposti.
  3. Nukkumaanmeno- ja herätysaikoihin voi alkaa hakea rutiinia jo 6 viikon ikäiselle vauvalle. Lapsen hormonaalisesti säädelty uni-valverytmi luo niin sanotusti uni-ikkunat, joiden aikana nukahtaminen on huomattavasti helpompaa. Nukkumaanmeno kannattaa siis ajoittaa lapsen iästä riippuen 19-20 välille, ja aamuherätys noin 6.30-7.30 välille. Näin vältetään ikävää yliväsymyksen kierrettä, joka vaikuttaa niin päivän kun yönkin uniin.
  4. Sänkyyn mennessä vauva on uninen, mutta edelleen hereillä. On tärkeää lempeästi opettaa vauvalle, ettei nukahtele minne sattuu. Turvallisen ja toistuvan iltarutiinin (syöttö, iltapesu, lorut yms.) sekä tutun uniympäristön avulla vauvaa autetaan valmistautumaan tulevaan yöhön. On hyvä opetella jo varhain, että turvallisuuteen kuuluu myös se, että molemmat vanhemmat voivat laittaa lapsen nukkumaan. Lapsi oppii näiden avulla siihen, että hänen on turvallista nukahtaa samoihin olosuhteisiin, josta hän myös seuraavan kerran herää. Kaikki lapset heräävät unisyklien välillä, mutta opittuaan nukkumaan ja nukahtamaan lapsesi osaa myös jatkaa unta syklistä toiseen.
  5. Pyri säännöllisyyteen päivisin. Päiväunet kehittyvät noin neljän kuukauden iässä, mutta rytmitystä ja nukkumista voi jo lempeästi harjoitella alusta alkaen. Olisi hyvä pikku hiljaa yhdessä lapsen kanssa löytää arkeen säännöllinen ja toistuva päivärytmi, joka rytmittää päivän tekemisiä, ruokahetkiä ja päiväunia. Näin tuetaan lapsen hormonaalisesti säädeltyä uni-valverytmiä, ja huolehditaan riittävästä ravinnosta ja unen määrästä päivän aikana.
  6. Johdonmukaisuus läpi vuorokauden on erittäin tärkeää – myös yöllä. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta palkitsee varmasti. Vaikka johdonmukaisuus saattaa joskus olla äärimmäisen vaikeaa, kannattaa muistaa kuitenkin pysyä lapsen kanssa sovituissa unisäännöissä myös yöllä! Yöheräämiset vähenevät, kun lapsi oppii, että samat säännöt pätevät niin yöllä kuin illallakin.

Itse ajattelin palata tähän listaan aina ajoittain.

Nyt ensiksi siis uniympäristö kuntoon. Muihin kohtiin palaan viimeistään, kun vauva on kuuden viikon ikäinen!

by Susanna (rv 37)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Vauvahankinnat ennen syntymää – hanki edes nämä!

Raskauden tuomat muutokset vartalossa pelottavat!

Lapsilisät säästöön? – hyvä tapa kerryttää lapselle pesämuna aikuisuuteen

 

Miten yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa arkeen?

Mulla oli aivan mahtavan rentouttava viikonloppu, ja olin erittäin levollinen sen jälkeen. En juuri tehnyt mitään. Olin vain ja lepäsin, sillä tiedän, että tuleva syksy tulee olemaan melko haipakka ja rankka, joten nyt kun vielä on mahdollista kannattaa akkuja ladata. Kuitenkin jotain tapahtui ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä en saanut juurikaan nukuttua. Oliko syynä verikuu vai mikä, en tiedä, mutta sen tiedän, että mun kroppa ei kestä huonosti nukuttuja öitä. Muistan katsoneeni kelloa vielä klo 01.30 ja mietin, että ei hitto, mikä tässä on, kun yleensä nukahdan samantien kun sänkyyn kellahdan. Olen todella tarkka siitä, että joka yö saan nukuttua vähintään 7,5 tuntia. Olen huomannut, että unen määrällä on oikeasti todella paljon merkitystä.

12043937_10206879610736375_2064259335_o
Kuva: Mikko Niemi Photography

Eilinen päivä oli melko hektinen ja oli paljon asioita hoidettavana. Aamulla heräsin lenkille, eikä siinä kohtaa ollut mitenkään erityisen väsynyt olo, mutta illalla töiden jälkeen kun saavuin kotiin ja oli tarkotus lähteä salille, iski ihan järkyttävä väsymys. Mulle kuitenkaan treenien väliin jättäminen ei ole vaihtoehto, sillä mulla on tavoitteet joita kohti meen, eikä siihen kuulu se, että antaisin väsymyksen tulla tielleni. Osittain tiesin, että väsymys voi olla myös hieman henkistä, koska päivä oli pitänyt sisällään paljon aktiivista aivotyöskentelyä ja keskittymistä, ja tämä vie paljon enemmän energiaa kuin se, että toimii vain totuttuja tapoja noudattaen.

Pääsin kuitenkin salille, ja luulen, että jokainen siellä mun kanssa samaan aikaan ollut huomasi, että tuo nainen on kyllä kaikkensa antanut 🙂

Onneksi kukaan ei tullut juttelemaan, sillä oli kyllä sellainen fiilis, että piru vie. Nyt en anna periksi, ja hieman hammasta purren tuli treeni vedettyä. Kanssatreenaajat kiersi mut tällä kertaa hyvin kaukaa. 🙂

Mutta treeni oli aivan loistava. Annoin kaiken viimeisenkin energian sille. Olin tietoinen siitä, että väsyneenä treenaaminen ei ole hyvä asia, koska yleensä silloin tapahtuvat myös loukkaantumiset ja sen vuoksi annoin kaiken keskittymisen juuri siihen mitä teen, jotta ei satu mitään huolimattomuuden ja väsymyksen vuoksi.

En tiedä, onko muilla samanlaisia ongelmia, että vain yksi huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa näin paljon? Mietin vain niitä äitejä, jotka heräilevät yön aikana useasti syöttämään vauvaa. Nostan kyllä todella hattua. Musta ei tässä kohtaa olisi vielä siihen! Tämä kokemus vain vahvisti mulle sitä käsitystä, kuinka tärkeä riittävä ja laadukas uni meille on! Sen merkitystä ei kannattaisi koskaan vähätellä.

Onko sulla kokemuksia siitä, että jo yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa keskittymiskykyyn ja arjen askareisiin valtavasti? Nukutko sinä vähintään 7,5 tuntia yössä?

Mitä unet kertovat?

Tänään heräsin jo puoli kuusi virkeänä unestani, joka oli todella outo ja sai ajatukset pyörimään. En millään saanut unta enää heräämisen jälkeen. Uni pisti mun mielen täysin sekaisin enkä pystynyt sivuuttamaan sitä, vaikka kuinka yritin, jotta saisin unen päästä uudelleen kiinni. Aamun varhaisina tunteina sitten rupesin pohtimaan, mitä uni voisi tarkoittaa.

Lähdin selvittelemään hiukan mitä tämä outo, paljon tunteita herättävä uni voi tarkoittaa. En ole koskaan tulkinnut unia enkä juurikaan lukenut unikirjoja, mutta tämä uni todella oli sen verran koskettava, että pakotti mut ottamaan enemmän selvää unista.

3108-002
Maanantain kuvausten satoa. Kuva: Mikko Niemi Photography

Unille tyypillistä on sen merkityksellisyys symbolien kautta. Symbolit tuovat esille piilotajunnan erilaisia luomuksia, jotka eroavat tietoisen mielen tapahtumista. Koska unissa mielen torjunta on poissa, tapahtuu unissa paljon psyykkistä työtä.

Unet voivat olla ja ovatkin usein täysin epäloogisia päivätajunnan kannalta. Päivätajunnassa usein pyrimme välttämään ristiriitaisuuksia ja olemaan loogisia ja rationaalisia. Unien rakenne on toisenlainen. Unet usein tulvivat ristiriitaisia ajatuksia, kuvia, absurdeja näkyjä, seksuaalisuutta, seksiä, irstailua. Unissa ajantaju katoaa, ja jopa esineet näyttävät mielettömiltä. Mikään ei ole kuten päivätajunnassa. Unet todella ovat kiehtovia, mutta usein myös pelottavia.

Piilotajunta järjestelee asioita omalla tavallaan, ja sille juuri oikealla tavalla. Aivan samoin kuin ne keinot ja valinnat, joita teemme arkielämässä ovat aina sen hetken parhaat valinnat, olivatpa valinnat kuinka absurdeja tahansa. Toisin sanoen valinnat ja keinot ovat parhaat valinnat, mutta eivät välttämättä johda meidän itsemme kannalta parhaaseen tulokseen, koska psyykkisiä vaihtoehtoja on liian vähän käytettävissä.

3108-001
Kuva: Mikko Niemi Photography

Unien sekavuuden vuoksi niitä on vaikea ymmärtää. Sen vuoksi unia ei mielestäni kannata jäädä kauhean pitkäksi aikaa kuitenkaan pohtimaan, jos ratkaisua ei löydy. Mutta uskon myös, että unet ja niiden merkityksien ymmärtäminen voivat olla tärkeitä ja vaikuttaa päätöksien tekoon valvetilassa. Mielestäni unia kannattaa aina välillä hiukan pohtia, eikä täysin sivuuttaa. Olen itse ainakin sitä mieltä, että jostainhan ne kumpuaa ja jostain niiden on pakko kertoa. Aina kuitenkin kannattaa muistaa, että unet voivat nimenomaan symboloida jotain, mutta eivät ole suoraan totta todellisuuden kanssa.
Tärkeintä mielestäni on unien tutkimisen sijaan elää tässä päivässä ja hetkessä, ja havainnoida todellisuudessa tapahtuvia asioita. Kukaan ei voi varmaksi sanoa, mitä unet todella tarkoittavat.

Oletko koskaan lähtenyt selvittämään mitä sinun unesi kertovat?

Missä mennään?

Nyt olis kisadieettikuulumisten aika. Kisadieettiä oon nyt tarponut jo melkosen ajan. Tässä ollaan jo voiton puolella ja reilusti. Dieetti alkoi mulla joulukuun alussa ja vielä olisi jäljellä 6 viikkoa + kilpailuun valmisteleva viikko. Hyvällä mallilla ollaan oltu koko dieetin ajan ja mulla on pääosin ollut oikein hyvä fiilis. Jaottelin tekstiä hiukan eri teemoihin, sillä ajatukset tällä hetkellä ovat aika sekavat ja poikkoilevat sinne ja tänne. Myös muisti reistailee ja ajatus katkee kesken lauseen, heh! Toivottavasti tekstistä saat jotain kuitenkin irti.

MUISTETAAN HYMYILLÄ!
MUISTETAAN HYMYILLÄ!

Henkinen jaksaminen

Pakko hieman purnata muutamasta asiasta, jotka tässä kisadieetin aikana oon huomannut. Muutaman viikon aikana on ollut muutamia päiviä, jolloin todella on mitattu mun henkinen kantti tässä hommassa. Muutamana päivänä olen ihan tosissani miettinyt, että nämä ovat varmasti niitä päiviä, kun ne joilla tavoitteet eivät ole täysin kirkkaina mielessä päätyvät luovuttamaan ja jättävät leikin kesken. Näinä päivinä olen miettinyt miksi teen tätä? Miksi annan fitnekselle arjestani niin paljon aikaa? Olen joutunut todella pohtimaan syitä tälle kaikelle. Olen pohtinut, että onko tämä todella minua varten. Haluanko oikeasti tätä? Miksi? Pohdinnat ovat olleet erittäin hyviä, sillä olen löytänyt viimeistään nyt sen kipinän ja palon tähän lajiin. Tiedän, että tämä on juuri se mun juttu! Tästä nautin. Tiedän, että en nauttisi tästä yhtä paljon, jos tämä olisi liian helppoa. Olen tehnyt hirmuisesti töitä, ja toivotaan, että se näkyy reilu kuuden viikon päästä myös lavalla. Viime viikkojen ajan olen erityisesti kiinnittänyt huomiota henkisiin asioihin ja tehnyt paljon mielikuvaharjoituksia. Ne tuo osaltaan enemmän varmuutta mun olemukseen. Olen ihan fiiliksissä! 

kuva: Jimi Soinila Photography
kuva: Jimi Soinila Photography

Välillä ajatuksissani olen jopa miettinyt, että onko mun lähipiiri oikeasti ansainnut minut sellaisena kuin tässä dieetin aikana ajoittain olen ollut. Etenkin niinä kiukkuisina päivinä, kun nälkä on jatkuvaa. Totuus on, että ei se elämä aina ole ruusuilla tanssimista. Ei se myös meilläkään ole. Mutta pakko kyllä tähän väliin kehua mun miestä sen verran, että olen kyllä löytänyt täydellisen miehen rinnalleni, sillä hän kyllä jaksaa kannustaa, tsempata ja auttaa arjen pyörteessä, olen minä kiukkuinen tai en. Tiedän, että musta ei olisi tähän ilman häntä.

Itse suosin todella positiivista asennetta, ja huonoina päivinä olen välillä ollut hyvin pettynyt itseeni, kun en meinaa saada kelkkaa käännettyä positiivisempaan suuntaan. Tällaisina päivinä ystävän tai ihan tuntemattomankin hymy tai mukavat sanat ovat olleet kullanarvoisia. Ja silloin taas olen muistanut mikä merkitys on sillä, millaista energiaa me itse ympärillemme jaamme. Haluatko sinä levittää pahaa vai hyvää mieltä? Onneksi me voimme itse siihen vaikuttaa.

 Treeni

Kuten aikaisemmin kerroin, olen ollut välillä aikaisempaa kiukkuisempi, mutta silti jokaisen treenin olen pystynyt tekemään täysillä ja mikä hienointa, treenipainot jatkavat nousuaan edelleen. Vaikeissa päivissä parasta on ollut kuitenkin huomata, että rakastan sitä mitä teen. Saan erittäin paljon mielihyvää salitreenaamisesta. Salille ei ole vielä koskaan ollut vastenmielistä mennä. On ollut myös ihan huippua saada kanssatreenaajilta hyvää palautetta. Jokainen on antanut mulle lisäintoa treenaamiseen. Kiitos siis kaikille heille siitä! 

Ajoittain maha kurnii jatkuvasti, mutta sali ja treeni saa mielen aina kohoamaan. Voi, että kun sitä fiilistä ei voita mikään. Pari päivää sitten puhuimme mun miehen kanssa siitä, että mitä sitä arjessa tekisi, jos ei olisi harrastuksia. Me molemmat olemme aina urheilleet. Minä olen voimistellut ja mun mies pelannut jääkiekkoa. Meille treeneihin ja salille meno on osa arkea. Se kuuluu arjen rutiineihin. Välillä olemme kohdanneet keskusteluja, että miten me ehditään treenaamaan niin paljon. Mutta itse asiassa me ei olla vielä keksitty, että mitä meiltä jää oikeasti tekemättä? Mistä me jäämme paitsi? Miksi meillä ei olisi aikaa treenata? 

Toki asiaan vaikuttaa se, että meillä ei ole lapsia, ja me voimme keskittyä arjessa täysin tekemään asioita itsellemme. 

IMG_2775

 Ravinto

Parasta treenin jälkeen on fiilis, mutta ennen kaikkea banaani, jonka syön heti treenin jälkeen. Voiko yksi banaani maistua niin taivaalliselle? Tässä dieetissä hauskaa on ollut huomata myös se, kuinka esimerkiksi aamupuuro on alkanut maistumaan ihan mielettömän hyvältä. Myös kaikki muutkin päivän ateriat maistuvat ihan sairaan hyvälle. En käsitä miksi mun työkavereilla ei kuitenkaan tuu vesikielelle kun ne katselee mun kana-vihannes-pasta annoksia.:)  Vaikka ajoittain on nälkä, koen kuitenkin voivani erittäin hyvin. 

Viime sununtaina mulla oli myös ensimmäinen hiilaritankkauspäivä. Nautin päivästä todella. Keräsin päivään paljon kaikkea raikasta ja laadukasta hiilaria, mutta joukossa oli myös muutama herkku. Voiko ihminen oikeasti tulla muutamasta salmiakista ja pienestä oivariini nokareesta onnelliseksi? Kyllä voi. 

Tankkauspäivän herkkuja
Tankkauspäivän herkkuja

Mun vatsa on edelleen sunnuntain tankkauksesta ollut erittäin kylläinen eikä nälkä ole vaivannut tällä viikolla vielä yhtään. Treenikin on sujunut ihan mielettömän hyvin. Mun valmentajalle Annalle laitoin viestiä eilen, kun oli ihan utopistinen fiilis, sillä jalkatreenissä mulla oli ihan mieletön traivi ja tuntui kuin pakarapotkuissakin olisi potkinut vain ilmaa. Ihan mieletöntä! Mikä vaikutus tankkauspäivällä voikaan olla. 

Uni ja lepo

Unen ja levon merkitys on korostunut näin dieetin loppumetreillä vielä aikaisempaa enemmän. Kroppa vaatii enemmän lepoa, joten sitä haluan myös tarjota. Olen erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että yöunet ovat tarpeeksi pitkät. Olen onnekas, sillä mulla on sellainen elämäntilanne, että pystyn keskittymään täysin itseeni tällä hetkellä. Nostan kyllä hattua heille, jotka pystyvät dieetillä hoitamaan vielä perheen ja lapset tässä ohella. Mulle se olisi liikaa.

IMG_2706

IMG_2699

Ja jotta unet olisivat ensi yönäkin yhtä riittävät, taidan painella nyt unten maille. 

Tällaisia kisadieettikuulumisia tällä kertaa. Millaisia fiiliksiä siellä muilla on? 

Mahtavaa viikon jatkoa kaikille! Tsemppiä treeneihin!

★ Susanna