Voiko joku toinen tehdä sut onnelliseksi?

Onnellisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kulkevat hyvin pitkälti käsikädessä. Ihminen joka on onnellinen voi yleensä myös hyvin ja toisin päin. Mä olen aina omille valmennettavilleni esittänyt tämän kysymyksen: ”mitä mieltä oot, voiko joku toinen tehdä sinut onnelliseksi?” Olen halunnut herättää valmennettavissa ajatusprosessin, joka veisi lopulta monien keskustelujen, kysymysten ja pohdintojen jälkeen siihen, että jokainen alkaisi ottamaan vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja onnellisuudestaan. Olen aina ollut vahvasti sitä mieltä, että jokaisen ihmisen onnellisuus on heistä itsestä kiinni.

File 22.11.2015 17.59.34

Mä olen sitä mieltä, että onnellisuus on mielentila, jonka voi valita. Jokainen voi itse päättää onko onnellinen vai ei. Jokaisella meillä on valta päättää miten elämää elää. Elänkö minä onnellista elämää? Jos vastaus on ei, en ole onnellinen, tulee lähteä miettimään, että mitkä asiat elämässä ovat onnellisuuden esteenä.  Ja kaikessa yksinkertaisuudessaan vastauksen löytää, kun katsoo peiliin ja alkaa pohtimaan omia ajatuksia ja sitä, että miten omaa elämää elää.

En tarkoita, että onnettomat ihmiset olisivat jotenkin huonompia. Välillä on aikoja, että ei ole mahdollista olla onnellinen. On aikoja jolloin elämä koettelee. Silloin tuntuu siltä, ettei elämässä voi olla enää koskaan mitään hyvää ja onnellisuus tuntuu mahdottomalta. Kurssin kääntäminen vaatii kuitenkin aina sen, että ottaa vastuun itsestään. Otatko sä vastuun? Aikaisemmin olen ollut ehkä jopa hieman mustavalkoinen asian suhteen. Ota vastuu omasta elämästä ja omasta onnellisuudestasi. Piste. HYVIN YKSINKERTAISTA!

Mutta onko se todella niin yksinkertaista?

No mitenkäs sitten kävikään, kun mun oma elämä lähti muuttumaan? Kun pitkäaikainen parisuhde loppuu, jää todella tyhjä olo. Se on inhimillistä. Viereltä lähtee kumppani, jonka kanssa on jakanut kaiken. Vaikka ero olisi kuinka sopuisa, voi ajoittain tuntua siltä, että tilalle jää aukko.

Vaikka kuinka olen aina valmentanut omia asiakkaita ottamaan vastuun omasta onnellisuudesta, olen välillä löytänyt itseni jollakin ajatuksen tasolla kuvittelemasta, että kaipaisin ihmistä täyttämään tuon aukon. Mutta totuus on, että sellaista ihmistä ei ole eikä tule, koska se ei vain ole mahdollista. Ei kukaan ihminen voi paikata mitään. Jos ottaa itse vastuun omasta onnellisuudestaan, onko sellaista aukkoa oikeasti edes olemassa?

On ollut vapauttavaa huomata, että en mä tarvitse ketään ollakseni onnellinen. Mä olen onnellinen itseni kanssa juuri nyt. Mä olen onnellinen, kun saan tehdä niitä asioita, joista nautin eniten ja olen vapaa tekemään päätöksiä, haastamaan itseäni ja nauttimaan hetkestä. Toki ihminen tarvitsee aina ympärilleen muita samanhenkisiä ihmisiä kokeakseen ja jakaakseen iloa. Mutta onnellisuus ei saa kuitenkaan olla muista riippuvaista!

12038134_728756473926136_8774842217515552141_n

On ollut todella opettavaista huomata, kuinka elämässä monet tilanteet voi olla haastavia, tuoda uusia puolia itsestä esiin ja välillä saa myös itse itsensä kiinni harhailevista ajatuksista. Näinä hetkinä ymmärtää yhä enemmän sitä, että kaikki todellakin on hyvin inhimillistä ja mikään ei ole yksinkertaista.

Viisautta on ottaa itse vastuu omasta hyvinnoinnista ja kokea onnellisuutta!

 

8 vastausta artikkeliin “Voiko joku toinen tehdä sut onnelliseksi?”

  1. ”Jokainen voi itse päättää onko onnellinen vai ei”, tuo oli ehkä hiukan ajattelematon kommentti. En tiedä oletko ikinä törmännyt esimerkiksi vaikeasti masentuneesee henkilöön, mutta siinä tilanteessa ”oma päätös” mielentilasta ei ole mahdollista.

  2. Olen törmännyt ja olen tehnyt töitä mielenterveys- ja päihdetyössä. Kuten kirjoitinkin. Se ei ole niin mustavalkoista ja on paljon asioita jotka vaikuttavat siihen, että onko onnellinen, mutta vastuuta ei voi kuitenkaan koskaan siirtää muille.

  3. Kiitos, hienoa! Tsemppiä alkaneeseen viikkoon!

  4. Moi Susanna:)
    Olen silloin tällöin lueskellut sun blogia ja se on ihan mielenkiintoinen vaikka en itse välitäkään näistä fitness jutuista. Sulla on ollu mielenkiintoisia pohdintoja mitä olet kirjoitellu. Tämän tekstin lukiessani olin aika hämmentynyt ja ärsyyntynyt. Kirjoitit näin: Mä olen sitä mieltä, että onnellisuus on mielentila, jonka voi valita. Jokainen voi itse päättää onko onnellinen vai ei. Jokaisella meillä on valta päättää miten elämää elää. Elänkö minä onnellista elämää? Jos vastaus on ei, en ole onnellinen, tulee lähteä miettimään, että mitkä asiat elämässä ovat onnellisuuden esteenä. Ja kaikessa yksinkertaisuudessaan vastauksen löytää, kun katsoo peiliin ja alkaa pohtimaan omia ajatuksia ja sitä, että miten omaa elämää elää. Ja joo se on sun mielipide eikä sen ihmeenpää… ymmärrän.

    Ihmettelen suunnattomasti mielipidettäsi koska olet ollut töissä mielenterveys ja päihdepuolella ja olet lukenut itsesi siihen niin etkö oikeasti ymmärrä ettei esim. siinä maailmassa voi vaikuttaa omiin olosuhteisiinsa. Itse olen läpi käynyt huostaanoton alaikäisenä ja en oikeasti miettinyt olenko tänään onnellisella fiiliksellä vai en, vaan yritin ainoastaan selvitä päivästä toiseen. Ja tiedätkö en edes voinut vaikuttaa elämääni siinä tilanteessa vaan asiat päätettiin puolestani. Olen myös kokenut väkivaltaa hyvin pienenä johon en ole voinut vaikuttaa. Pointtini on se että ajattelusi on todella suppeaa tai sitten et vaan tiedä mitä on elää äärirajoilla olosuhteissa joissa täytyy selvitä päivästä toiseen tietäen ettei vuosiin tule helpotusta. Ei siinä mietitä olenko onnellinen vai en, siinä selvitään ja selvitään.

    Tiedätkö sen sanonnan että: Joskus täytyy käydä kaukana että voisi nähdä lähelle. Olet valmentaja ja vaikutat itse sekavalta. Lukijana monesti olen miettinyt milloin avaat silmäsi todellisuuteen, elät, annat mennä ja lakkaat ylisuorittamasta.

  5. Moikka Eeva! Ja kiitos paljon kommentistasi. Harmi, että olet saanut sekavan kuvan musta. Pointtini postauksessa juurikin oli se, että ei se elämä oikeasti ole niin mustavalkoista. Ja ymmärrän hyvin, että on paljon tilanteita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Olen kuitenkin myös nähnyt kuinka pienestä ihminen voi olla onnellinen ja itse pyrin myös siihen. En halua suorittaa elämää, kuten kommentissasi totesit. Ymmärrän hyvin myös sen, että mun tapa ajatella voi herättää ärsytystä. Niin se on herättänyt ajoittain myös mun asiakkaissa, mutta sitten kun asiaa on lähdetty pohtimaan, jokainen on löytänyt aina myös jotain hyvää elämästään, vaikka on aikoja että tuntuu ettei niitä ole. Elämä ei todellakaan ole helppoa enkä voi väittää että voisin mitenkään täysin ymmärtää sinun kokemuksia ja olen hyvin pahoillani, että olet joutunut kokemaan noin rankkoja asioita. Olen pahoillani, jos teksti tuntui sun mielestä loukkaavalta tai epäreilulta.
    Ehkä ajatukseni on enemmänkin ihmisille, jotka jää murehtimaan arjen pienempiä vastoinkäymisiä, jotka ei oo verrattavissa millään tasolla sun kokemuksiin.
    Anteeksi siis vielä ja toivottavasti sekavuuteni tästä pikku hiljaa alkaa selkiytyyn. Suorittamisen ainakin olen jo jättänyt taakseni.
    Mukavaa viikkoa!

  6. Joo ei kukaan muu voi duunata sua onnelliseksi……vaikka kuinka kaunis nainen sulla olisi voisit olla sisältä tyhjä

Vastaa